Boosman Grand Prix & Fitness Classic 2006 – raportti (22.4 2006 Helsinki)
Boosmanin sponsoroima kevään suurin bodytapahtuma veti taas kehokulttuurin ystäviä lehtereille Helsingin kulttuuritalolle. Luvassa oli Classic Bodybuilding, Fitness ja Body Fitness -kilpailut ja koristeena kakulle kovatasoinen kehonrakennuksen amatööri Grand Prix -kilpailu. Monet huippunimet kotimaan lavoilta höystettynä Pohjoismaiden ja Eestin vierailevilla tähdillä antoivat olettaa tulossa olevan tiukan ja tasokkaan kilpailun.
Classic Bodybuilding
Classic bodybuilding on saanut hyvän vastaanoton. Nyt saatiin kotimaista tasoa mittaamaan kilpailijoita lahden eteläpuolelta Eestin Imre Vähi ja Kaido Vooglan muodossa. Kisan voitto matkasikin rajojen ulkopuolelle Imre Vähin mukana. EM-pronssinkin viime vuonna pokannut Vähi vei kisan tiukimmalla ja lihaksikkaimmalla fysiikalla. Niinpä syksyllä Suomen mestaruuden voittaneen Mika Antikaisen oli tyytyminen hopeaan. Esiintyminen oli tuttua Mikaa, näyttävää ja viimeisteltyä. Mutta kunto ei yltänyt aivan eestiläisen tasolle. Pronssin otti tiukkaan kisakuntoon itsensä virittänyt Helsingin Toni Kari. Kokonaisuutena yhdeksän kisaajan sarja oli hieno jatko syksyn SM-kisoille ja osoitus lajin kiinnostuksesta kilpailijoiden keskuudessa.
Body Fitness / tulokkaat
Tulokkaiden bodyfitness-sarja teki vaikutuksen kovalla tasollaan. Kisan kärki olisi voitu laittaa yleiseen sarjaan ja soppa olisi ollut valmis sekä tuomareiden päivä vielä työläämpi. Voitto matkasi Ouluun, Mari Päkkilän esitys ei jättänyt toivomisen varaa. Omiin silmiin ei moitittavaa osunut. Hopealle varmasti kaikkien bodyfitness-sarjojen kovimmat vatsalihakset omistava Carita Horppu. Pitkä ja näyttävä kisaaja, joka oli upeassa kunnossa. Pronssikin Ouluun, hienoon kuntoon itsensä virittäneelle Heli Mahlakaarrolle. Sarjan tasosta kertoo hyvin Kaisa Piipon 9. sija. Hyvä rakenne ja lavakarisma eivät auttaneet pidemmälle, kun kunto ei sairasteluista johtuen ollut vielä halutulla tasolla.
Body Fitness / alle 164 cm
Yleisessä alle 164 cm:n sarjassa nähtiin tiukka taisto ammattilaislavoilta palaneen, hieman kisataukoa pitäneen Jaana Kotkansalon ja syksyn SM-voittaja Satu Korhosen välillä. Voittoon itsevarmasti esiintynyt ja hieman pienempänä mutta kovakuntoisena kilpaillut Kemin keiju, Jaana Kotkansalo. Kateeksi ei käynyt tuomareita, voitto oli varmasti tiukka. Espoon Satu Korhonen hopealle hiotulla ja tasapainoisella fysiikalla ja esiintymisellä. Lahden Minna Paler pronssille, vaikka oli erittäin hyvässä kunnossa. Mitään ei saatu ilmaiseksi tässäkään sarjassa.
Body Fitness / yli 164 cm
Sarja yli 164cm oli äänekosken Anna-Mari Purasen juhlaa. Itsevarman oloinen Anna-Mari oli onnistunut viimeistelyssä ja se näkyi. Niinpä Tampereen Petra Orpanan oli tyytyminen hopeaan, vaikka esittikin tiukan ja viimeistellyn fysiikan. Pronssia Helsinkiin. Vuoden takainen tulokkaiden mestaruus sai jatkoa yleisen sarjan pronssilla, kun Laura Rantanen jatkoi mitaliputkeaan siron fysiikan ja hienon lavakarisman yhdistelmällä.
Bodyfitness-sarjojen kovimmasta suorituksesta tai ainakin allekirjoittaneelle kovimmasta yllätyksestä vastasi Hanna-Mari Kärkkäinen. Jyväskylän juniorikilpailija kamppaili itsensä yleisen sarjan (alle 164cm) finaaliin, viidenneksi Marjut Vainion perässä. Kova suoritus kovan fysiikan omanneelta naiselta.
Fitness
Fitness on kärsinyt hieman osanottaja pulaa viime vuosina. Nyt lavalle saatiin yhdeksän kisaajaa, Natalia Nazarenko-Kiivikas toi tuulahduksen kansainvälisyyttä ja odotusta kisaan. Kulta jäi kotimaahan, kun Mimmi Jokinen vei kovalla fysiikalla, tiukalla asenteella ja vauhdikkaalla vapaaohjelmalla ykkössijan. Tyylikkäästi esiintynyt Natalia hopealle. EM-finalisti ei ollut fysiikan osalta parhaassa mahdollisessa kunnossa, mutta hyvä vapaaohjelma paikkasi hieman. Sari Vainio Porvoosta otti ensi yrittämällä pronssia tasaisella kokonaisuudella. Tulokkaiden voiton ja yleisen sarjan kuudes sija Heidi Laitomaalle, hyvällä vapaaohjelmalla ja fysiikalla. Siitä vain eteenpäin yleisessä sarjassa.
Kehonrakennuksen Grand Prix
Lopuksi oli odotettu Pohjolan bodymiesten kohtaaminen. Ammattilaissäännöillä käyty kisa ilman painorajoja avasi aivan uudenlaisia näköaloja ennakkospekulaatioihin. Savun hälvettyä olivat huhut saaneet pisteen ja yksi mies seisoi voittajana! Jerry “The Rock” Ossi. 83 kg kivikovaa lihaa oli se, mitä voittoon vaadittiin. Alkukisassa Jerryn väri oli todella vaalea, mutta ei peittänyt tosiasiaa että mies oli KUNNOSSA. Asia korjattiin iltakisaan ja voitto oli tosiasia. Todella tiukka kunto, lihaa kuin teurastamolla. Eikä heikkouksia. Joskus parjattu poseerauskin sujui mallikkaasti. Voittoa hakemaan tulleen miehen asenne näkyi takariville asti. Kuten ne reidetkin, jotka suorastaan hyppivät silmille.
Tanskan Sune Larsen (119,6kg) pisti kuitenkin kampoihin tosissaan. Liki 40 kiloa enemmän lihaa, todella kovaan kuntoon viritettynä. Itse odotin voittajan julistamista todella jännittyneenä niin vakuuttava oli Larsenin paketti.
Ainoa vika mielestäni oli jopa liian tumma kisaväri. Eebenpuun mustasta miehestä ei erottanut mitään, jos fysiikan pinnalle heijastui vähänkään varjoa. Pronssia otti länsinaapurin Reino Strand (87,1kg). Hoikempi kuin Jerry tai Sune, mutta aivan loppuun asti rasvaton ja nesteetön fysiikka. Ihailla täytyy. Neljännen sijan otti monen kovan päänahan myötä Mika “Giant Killer” Nyyssölä (71,7kg).
Jos Jerry oli hieman karummalla asenteella liikkeellä, antoi Mika yleisölle parastaan maksimiin asti. Hienoa poseerausta ja viihdyttävää esiintymistä. Kireys ei ollut aivan mitalikolmikon tasolla, mutta riitti kaatamaan mm. Eestin Ott Kiivikaksen. Ott ei ollut parhaimmillaan. 93-kiloinen fysiikka oli aavistuksen pehmeä ja nesteinen. Hienon rakenteen omaava eestiläinen esiintyi tyylikkäästi ja edukseen, mutta tällä kertaa se riitti vain finaaliin.
Jari Mentulan kohtaloksi tuli kuudes tila ja karsiutuminen finaalista. Aivan eri mies kuin viime syksyllä, nyt olivat lihakset täynnä ja kireyttä sekä massaa vaikka muille jakaa. 114kg härkämäistä lihaa tuotti tällaisen tuloksen tällä kertaa. Timo “Napalmi” Vilposen epäonni jatkui. Viikko ennen kisaa tulehtunut rintalihas pilasi Napalmin karkelot. Ammattimiehen ylpeydellä mies kuitenkin kapusi lavalle (7.), vaikka yhtälö oli yhtä helppo kuin norsun työntäminen neulansilmän läpi.
Tanskan maalla on todellakin jotain mätää, kun se tuottaa Sune Larsenin ja Kim Koldin kokoisia miehiä! Odotin kovasti näkeväni Kim Koldin tällä kertaa kireässä kunnossa. 138,7kg paksua lihaa, todella sympaattisen oloinen ja rauhallinen mies. Toki noilla mitoilla ei itsestään tarvitse numeroa tehdäkään tai tuoda itseään esiin sen kummemmin. Hieno vapaaohjelma ja tasapainoinen fysiikka noin isoksi mieheksi. Valitettavasti kaikkia nesteitä ei oltu saatu pois ja Kimin kulta meni maanmiehelle.
Myös Mika Nyyssölän maine Giant Killerinä oli ansaittu, voitettuaan jättiläisen nimeltä Kim Kold (8.). Jonkun on oltava aina viimeinen. Nyt sen joutui kokemaan Sami Nyman. Mutta vain sen takia, että line-up oli kerta kaikkiaan niin kova. Sami on kehittynyt huimasti syksystä. Jos hän kilpailee tänä syksynä, tulos on takuulla erilainen. Voittaja asenteella vain ensi kerralla ja moni on vielä ihmeissään.
Kisatapahtuma oli onnistunut ja aivan eri tasoa kuin viime kevään PM-kisat. Oli kiva nähdä taas bodykansaa ympäri Suomen. Väki oli matkustanut pitkiäkin matkoja vain nähdäkseen kisat ja aistiakseen kisatunnelmaa. Paikalta bongasin paljon aktiivikisaajia ja tähtiä menneiltä vuosilta. Hienoa nähdä, että kehon kulttuuri elää ja voi hyvin!
Artikkelin kuvista kiitos voima.net sivuille!
Teksti: Jukka-Pekka Nousiainen