Termos!
Olen alle kolomekymppinen “tonnikeiju” joka syntynyt Ylivieskassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Mikaksi ovat monet haukkuneet. Urheilu on ollut osa elämäntapaani aina neliävuotiaasta lähtien. Punttien heiluttelu on ollu yksi tärkeimmistä harrastuksista nyt noin seittemän vuotta.
Kaikenlaista urheilua on tullu kokeiltua. Poikasena tuli harrastettua myös painia kylläkin se oli sellaista vanhojen ukkojen kans vääntöä kun ne oli hiukka hutikassa 🙂 Vuosi sitten olin vielä vakavissani (jopa harjoittelin 1/2-tosissani), että rupean harrastamaan hiihossa pitkiämatkoja ja juoksen maratoonin. Pikkusen vajjaa vuos sitte kuitenkin kelekka käänty täysin. Löysin Keminmaan ja sieltä Keminmaan kuntosalin, jota valloittavan ihana Anitta vetää. Samalla salilla punttireeni rupes taas tuntuun mun jutulta ja kun siellä vielä tutustuin body fitness kisoihin valmistautujaan Yli-Luukkaan Mariaan. Siitä alko meikäläisellä aika kirkkaana päässä kerrankin näkyä kuva, mitä varten treenataan.
Marian ja muidenkin kannustamana alkoi projekti “syksyllä 2007 lavalle”. Tarkoitus oli kilpailla tänä syksynä Classic Bodybuildingissa. Elämä voi kuiteski muuttua nopeasti kuten kävi mulle. Kevät talvella tuli soitto ja sitä kautta mahdollisuus lähteä töihin ulkomaille, Uruguayhin. Valmentajani Jaanan kanssa laitettiin tavoitteet uusiksi ja nyt projektin nimi on “syksyllä 2008 lavalle”.
Sitä saa sitte kytätä meikäläisen kehitystä ihan vappaasti näiltä sivuilta, jotta tervetuloa vaan sitä seuraamaan!
Viikko 26 2008
No niin viikko lähti käyntiin yllättävän hyvin vaikka Jussia tuli juhlittua hela viikendi. Maanantaina oli perus rinta-, hauis- ja röllykkätreeni eli maha päivä. Eka sarija rinnalle oli myrkkyä mut siitä se lähti luistaan. Rinnan päälle habat turvoksiin ja lopuksi röllykälle “kyytiä”.
Viikolla kävästiin kihlattuni kans Kilpisjärvellä kiipiään Saanan päälle. Oltiin sillä reissulla pari yötä ja treenit jatku taas perjantaina, jolloin vuorossa oli jalat. Oli elämäni tuskasin lähtö salille mutta kannatti lähtä: ENNäTYKSET PAUKKU LäHES JOKA LIIKKEESSä. Vaikea sanoa mistä johtuu mutta myös viikonlopun treenit meni tosi hyvin.
Lauantaina vetäsin olkapäät ja ojentajat. Treeniä ennen menin Kemin Body Centerille jossa tapasin Susannan joka päivittää JK sivuilla. Oli hetkeä aijemmin lopettanut treenikuvaukset. Salilta Manon kans lähdin jutskaamaan päivitysasiasta. Nautittiin kupposet Kemin tullirannan makasiinin aurinkoisella terassilla. Talvella kyseillä tullirannalla sijaitsee tunnettu lumilinna.
Sunnuntaina vuorossa oli selkä ja haba. Aika tiukka loppuviikko, johtuen tuosta pohjosen reissusta mutta kaippa sitä jotenkin sielä tuli ladattua akkuja, viettämällä laatuaikaa oman murun kanssa.
Tästä on hyvä jatkaa ens viikkoon, jolloin ohjelmassa on myös intervalliharjoittelua (kuulostaa rankalta) jaloille. Viikolla 27 lähtö myös uuteen työosoitteeseen…Uruguayhin Etelä-Amerikkaan. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Uruguay) Siellä menee puolivuotta työn ja treenin merkeissä. Seuraava päivitys tuleekin sitten Uruguayaista.
Viikko 27
Maanantai 2.7
Hässäkkä viikko alko heti maanantaista. Muuttohommien järjestelyä ja kaikenlaisen kipittävien asioiden hoitelua melekeen koko päivä. Sitte löyty sen verran vapaata, jotta ehti käydä nykäseen tiukan setin röllykkää, rintaa ja habaa. Tämä viikko oli pitempää sarijaa. Tulikin sitte pumpattua paikat turvoksiin. Tissejä pakotti vielä torstainakin.
Tiistai 3.7
Tänään jalkapäivä muttei puntilla vaan juosten. Aamu alkoi muistamalla ystävää syntymäpäivänä ja omaa murua nimipäivän johdosta. Sitten saikin lähtä hölkkäileen ja ottaan vetoja. Aluksi kevyttä hölkkää, jotta tulee hiki. Hikoilussa tämä keijukainen on hyvä! =) Sitten otin kunnon vetoja ylämäkeen ja voin taata, että keuhkot meinas väkisin revetä. Ilimaa tuli kyllä ulos mut sisään ei meinannu keretä hengitellä millään. Tämmönen keiju ku lähtee kuin fakiiri kepin nokasta niin siihen alamäkeen jäi semmoset lähtökuopat, jotta jos ne sadevesi täyttää niin siinä on parille sorsaparille pesälampi valmiina:) Hyvää vaihtelua treeniin. Jalat kipiänä perjantaihin asti!
Keskiviikko 4.7
Keskiviikkona oli hässäkkää mutta onneksi oli myös aikaa käydä Kemin sisäsatamassa uuniperunalla ja jädellä. Nauttia lämpimästä ilimasta ja jäätelöstä. Käytiin vielä hiukan ottaan murun kans Mansikkanokan rannalla tummuutta nahkaan ja uimassa. Niin ja treenattua tuli olkapäät ja ojentajat. Seittemän vuotta meni ennen kuin löyty miten tehdään taljassa köydellä heppankengät niin, että onnellisesta tuskasta piti melekeen huutaa!
Torstai 5.7
Heti aamusta nykäseen selekää ja röllykkää. Pakko myöntää, että viimeisissä sarjoissa meinasi ajatus karata jo matkahommiin. Vielä viimeiset asiat tuli hoidettua mm. ostettua malarialääke mukaan. Sitten olikin synttärisankarien onnittelut vuorossa. Onnea vielä kerran tytöt! Sitten taas nauttimaan huippukelistä sisäsatamaan murun kanssa ja sinnehän olivat eksyneet Mano ja Kerttukin. Oli mukava tavata heitäkin vielä ennen lähtöä. Pakkaileen aloitin matkaa varten n. klo.19.00.
Perjantai 6.7
Lähtöpäivä, herätys klo.05.24! Kaiken pitäsi olla OK! Hymy korvissa, passi ja legoluuta taskussa. Herätä muru! Klo.08.24 muru ja Audi lähtee viemään keijua kentälle. Kaikki OK! Viimeiset halit ja pusut pitkään aikaan(seuraaviin ehkä n.3kk)! Koneeseen n. klo.08.48. Koneessa sekavia tunteita mutta kaikki OK! Illalla puolikympiltä suomenaikaan Madridissa. Hesasta mukaan tulleen työkaverin kanssa ruokapaikan etsiskelyä. Löytyi! Sitten kuutisen tuntia oottelua ja seukki lehtö Montevideoon, arvioitu lentoaika n. 12h30min.
Lauantai 7.7
Aamu klo.10.00 paikallista aikaa. Aikaero 6 tuntia(jäljessä Urkeissa). Montessa oli laukku hihnalla ja mies ehjänä perillä. Aulassa odotti nainen, jonka kyltissä luki mun nimi. Eiku ku kyytiin. Matka Fray Bentosiin autolla alkaa. Mariela ei puhu kuin muutaman sanan englantia. Toisessa tietullissa hyppy ulos, sanakirja takakontista ja loikka sisään. N. 8s. Yhteinen kieli löytyy ja cuatro horas menee kuin siivillä. Automatka kesti n. 4h. Yhteensä matka hotellille asti Frayhin kesti n.36h. Gran Hotel, jossa mun piti punkata olikin täys. Sitten tuli vaihto Pasado hotelliin, joka on ihan jees! Henkilökunta on aivan superavulista ja mukavaa porukkaa vaikka ei pahemmin enkkua puhukkaan. Yksi nuorempi tyttönen puhuu jonkin verran.
Sunnuntai 8.7
Kiertoajelua Frayissa ja Mersedeksessä sekä käytiin poikien kanssa katsomassa kun tehtaan suomalaiset n. 7-12 henkilöä pelasivat hevospooloa. Suurin osa taisi olla pomoja. Kaikki Ok! Ens viikonloppuna itsekkin ratsastamaan jos vain ilmat sallii sen. Aika paljon on tuullut ja satanut. Aamuisin lämpöä n.4 astetta ja päivällä n.14 astetta. Oli luvannut kuulemma pakkasöitä. No ei se paljon Suomi poikaa hetkauta mutta paikalliset palelee kuulemma heti kun menee alle +20 asteen. Tuolla ne teillä viipottaa meneen koko vaatekaappi päällä:)
Viikot 28-29
Hommat pyörähti käyntiin heti maanantaina ja töissä piti oppia tuntemaan sata uutta kasvoa ja nimeä. Mikä mukavinta kaikki paikalliset ovat superystävällisiä, mikä on luonnollisesti helpottanut tutustumista heihin. Maanantaina töitten jälkeen tuli käytyä tsekkaamassa paikallinen punttisali, joka on karu mutta mielikuvitusta käyttämällä sielä voi ihtiään kiusata.
Salilla tuli käytyä kolme kertaa ekaviikolla ja syömässä ravintelissa, joka ilta. Täälä on halapaa toi ruoka ja sopivan kokoiset annokset eli isot. Yhen kalijan jos tilaa niin se on 0,96 litraa/5,1%, joten kun normaali suomalainen juopi aina sen pari olutta niin täälä se tekee sikspäkin. Heh heh. Reenit meni ihan ok koko eka viikon vaikka olikin vielä ihan pyörällä päästä kaiken näkösten pakollisten lakiasioiden ja lääkärintarkastusten kanssa.
Lääkäri hommat täälä hoituu jouhevasti. Ekana verikokeeseen, jossa otetaan normaalilla ruiskulla verta suonesta ja sitte se puhalletaan lasikippoon. Toimenpiteeseen menee aikaa noin 30s. Hammaslääkärillä menee kaluston tarkastamiseen n.3-5s riipuen kuinka paljon hän juttelee paikallisen tulkin kanssa. Se tapahtuu näin: kävelet sissään, istut tuoliin ja suu auki, täti kahtoo suuhun ja sanoo bueno. Sitten oikia lääkäri kuhtuu sut huoneeseen ja aloittaa kyselyn: onko tehty leikkauksia, no, onko sairauksia, no, verenpaine normal, si. Sitten setä sanoo (arvaa) pituuden ja painon ja sanoo: gue bueno! Tähän menee aikaa n. 3min (sisältää tulkin kanssa lepertelyn ja silmäpelin). Tästä oppineena ajattelin, että tuon täältä mukana kontillisen hammas- sekä normaalilekureita niin saahaan ne Suomen potilasjonot poistettua alta aikayksikön.
Viikonloppuna tuli käytyä ratsastaan tuosa kolomenkymmenen kilsan päässä olevalla hevospoolo tilalla Mercedeksessä. Huippua oli vetää koulutetuilla hepoilla meneen. Hetkeksi pääsi jo laukkaan mutta keventään en vielä oppinu.
Seukki viikko meni reenien kannalta heikommin, pari reeniä mutta ne ihan ok! Viikolla normaalia syömistä ja töitten tekoa. Mutta sitten viikendinä rävähti. Heput lähti Argentiinaan, siihen pieneen pääkaupunkiin, Buenos Airesiin (13 milj. asukkia). Aivan mieletön paikka. Se mitä sieltä ei löyä niin sitä ei normaali kuolevainen heppu tarvi. Sinne tämä keiju tahtoo uuestaan!!!
Tietoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Buenos_Aires
Viikko 30
On kuulemma ollu teillä huippukeliä näinäpäivinä Suomenmaassa. Täälä normi 13-17 astetta. Kaikki puhuu siitä kun täällä kuuma tulee niin sen kans on sitten helisemässä.
Maanantaina tuli tehtyä vielä treeni mutta sitten iski paikallinen nuha ja kurkkukipu. Se vei siihen malliin mehut äijästä viikoksi ettei tullu palio muuta tehtyä ku käytyä töissä ja syömässä. Onneksi sitä jo viikonlopuks parani sen verran, jotta pääsi pikkasen käymään viihteelläkin.
Viikko 31
Seuraavalla viikolla olikin taas ihan uusi mies ja uuet kuviot. Ma, ti, to treeniä. Keskiviikkona tuli kävästyä paikallisten operaattoreiden järkkäämässä asado pileissä eli grilli juhlissa. Sielä syötiin karitsaa (sanoivat kyllä, että oliks perro (koira) hyvää), munuaisia, täytettyä suolta ja monenmoista herkkua! Pelattiin korttia ja opittiin uutta toisista. Jes meikä oli kingi pokeri pöyäsä!
Reeneihin on joutunut keskittyyn oikein kunnolla, jotta saisi joka sopukan tehtyä viikon aikana. Tahtoo tääl olla perusliikkeitä kaikki mitä pystyy kunnolla tekeen mut onneksi on saanu treenin tuntumaan ihan kohtuullisesti. Pakarat oli kolomepäivää hellänä jalakapäivän jälkeen! Que Bueno!
Viikonloppu meni parissa eri juhlassa. Paikallinen Pablo kutsui meiät perjantaina kotiinsa. Sielä nautittiin ruuasta ja virvokkeista. Hänellä oli myös perro nimeltään valkolipeä. Lauantaina oli sitten vuorossa Pasi “Murikka” Kolehmaisen läksiäis pileet klubilla. Sunnuntai oli perus saunapäivä klubilla, jossa kerrattiin viikonlopun kokemuksia ja vaihdettiin kuulumisia muiden kanssa, joita ei jostain syystä tullu “vappaa” päivinä nähtyä. Henkilökohtaista vapaa aikaa ei taho löytyä ku aina pitää olla johonkin päin menossa mutta sehän tästä tekeekin mukavaa. Ei ehi tulla aika pitkäksi!
Aika mennyt joutuin. Huomasin just, että eka kuukausi on takana ja se on tuntunu menneen kahesa viikosa. NO sitähän nuo valittaa nekin, jotka täälä on vuojen asunu. Viikot menee aika perusrataa töissä mutta yritetään sitten tovereiden kanssa viikonloppuisin irtautua arjesta ja ollaan onnistuttu mielestäni siinä ihan hyvin. Seukki viikendinä oliski sitte reissu Saltoon. Siitä ja muustakin lissää seuraavassa päivityksessä.
Viikko 32
Morjesta taas! Niin se mennynnä aika taas ku siivillä! Tuli tosiaan käytyä kuumista lähteistään tunnetussa kaupungissa Saltossa mutta lähteitä ei nähty, ainoastaan hotellin lämmin allas. Kiertoajelua, museoita, vesivoimalaa ja sen sellaista oli. Hiukan olisi kaivannut viimeistellyy toi matkan järjestely. No kokemus se oli toikin ja ihan muuten reissu oli muy bien. http://fi.wikipedia.org/wiki/Salto
Treenailuki maistuu taas ku nokka lakkas valumasta ja rautaki liikkuu kohtuullisesti. Kolomena päivänä tuli otettua puntti ennen Saltoa.
Viikko 33
Salton jäläkeen seukki viikon maanantai meni palautumiseen ja ylläri ylläri töitten tekoon. Nythän on sillä lailla et töitä tehään suurinpiirtein kakstoist tuntia päivässä. Ne imeskelee noi pitkät päivät jonkin verran mehuja, mut nyt sain tuon työkaveri Ekun innostuun puntteilusta ja ollaankin kimpassa heilutettu puntteja. Tiistai oli normaali rinta, hauis ja vatsa treeni. Nyt kun ilmat on hiukan lämmenny niin salillaki tulee jo hiki. Kylmilä ilimoila tuntu, että käjet jääty kiinni tankoon. Keskiviikko oliki sitten jalakapäivä ja perille meni. Kyykkyä, reisiojennusta, takareittä ja pohkeita. Perjantaina vuorossa loput + hiukka röllykkää. Selkää on tullut jauhettua ja onhan se mennytki ihan kohtalaisesti pumppiin. Lauantai, 14 tuntia töitä ja sit syömään.
Viikko 34
Maanantai, tiistai ja torstai treeniä. Normi setti, PAITSI maanantai oli tunnelmatreeniä kynttilän valossa. Koko Fray Bentoksesta meni sähköt n. 3 tunniksi ja just olin tullu salille treenaan. Oli ihan miellytävän mukava kokemus=) Eka kerta meikäläiselle mutta paikalliset meinas ettei viimeinen. Lauantaihin asti oliki sitten töitä ja launtai-iltana suomalaisen amigon 40 vuotis synttärit. Sielä oli mellevää ja ruokaa sekä virvokkeita oli mukavasti.
Nytte on tosiaan hiukka ilimat lämpenemään päin ja täälä rupiaa kevättä pukkaan (luultavasti). Ainaki paikalliset heppatammat (yegua=tamma) juoksee pitkin kyliä oriita karkuun. Niitä ja muita elukoita täälä juoksentelee ihan vappaana, joka puolella.
Viikot 35-39
Hola Suomi! Kuukausi taitaa olla siitä, ku viimeksi näppäilin kuulumisia tänne. Elämä on leppoisaa kun oikein oivaltaa ja jaksaa ootella tehtaan starttia. Tällä hetkellä on sellanen tilanne, jotta oottelemme ympäristölupaa Urkkien hallitukselta. Tehas on muuten valmis ja koeajot ja kaikki on suoritettu eli lupa tänne ja sellua maailmalle!
Muuten elämä täälä eteläisessä Amerikassa jatkuu totuttujen kaavojen mukaan, ruokaa, töitä, treeniä ja kavereiden kanssa rentoutumista. Paino on pysynyt suurinpiirtein samana mitä se oli kolomekuukautta sitte kun tänne tulin, n.106,34kg. Pikkasenhan se heittelee kuten startterin mieli ailahtelevista tilanteista johtuen. Pääsyynä painon heittelyyn on kuitenkin välillä ruoka-aikojen säännöllisen epäsäännöllinen rytmi.
Jonkin verran treeniä on vaikeuttanut se ku paikalliselle salinpitäjäpariskunnalle tuli jonkinlainen ero ja nainen otti mukaansa puolet laitteista. No, nytte on iloisia uutisia ja laitteita on tulossa lisää viikolla 41! Jes!! Pääsee taas vääntään kunnolla punttia. Tällä hetkellä treeni on ollut aivan täysin perusperusliikkeitä tai oikeastaan perusperusperusliikkeitä. Laitekanta on olematon mutta sillä on tultava toimeen ja sillä tullaan toimeen.
Nyt kun tehtaalla on ollut rauhallisempaa, on meille starttereille annettu mahollisuus tehä pienimuotoisia lomamatkoja. Mä ja kolome muuta jantteria käytettiin tilaisuus hyväksi ja piipahettiin Perussa. Tarkemmin suuntana oli Machu Picchu ja Titicaca järvi. Se reissu oli kyllä tähänastisen elämäni hienoin. Maisemat, kulttuuri ja ihmiset olivat vertaansa vailla ja henkinen koti löytyikin Machulta ja toinen Liman lentokentällä. Otin muuten Liman lentokentällä hartiahieronnan ja hierojana oli n.145cm pitkä, sangen hoikka perulaistyttönen. No toki aattelin, jotta tuleekohan tästä mitään mutta tyttö näytti, että vielä on Inka verta suonissa ja otti heti ensipuristuksella luulot pois turistilta : o Väriäkin tuli otettua kun Picchulla vieraillessa ei ollut lakkia ja koko päivähän sielä vierähti (klo.06.00 -16.30). No, kuulahan siinä kärventy ja nyt oon sitte parikertaa luonut nahan nupista.
Sielä pukkaa syksyä päälle! Täälä ollu 30 asteen helteitä. Sitte ku sataa niin vettä tulee rajusti ja ukonilmat on hienoja ja pitkiä. Viimeisin kesti vain 12h mut sitä edellinen n.33h ja salamaa tulee jatkuvalla syötöllä. Minä tykään mutta jotkin ei, heh!
Meillä on haaveissa ainakin viienhengen porukalla lähtä kahtoon Sao Paolon formula uno kisa ja kannustaa suomalaiset kaksoisvoittoon ja puolisuomipoika kolomanneksi. Tästä unelmasta ja siitä kuinka kävi, toteutuiko reissu vai jäikö se ikuiseksi haaveeksi lisää seukki päivityksessä. Chau.
Viikot 40-50
Morjesta vaan! Taitaa olla parikuukautta viime päivityksestä. Aika huristaa niin mahotonta vauhtia ja kiirettä on pitänyt. Täälä aika menee kuin siivillä ja tuossa oli todellakin kuukausi, puoltoista semmosta hullunmyllyä tehtaalla, että oksat pois. Sellutehas saatiin käyntiin täällä Uruguayssa ja sen myötä on tullu asuttua oikeestaan sielä. Olin semmosta 12-16 tuntia töissä putkeen ja välillä sitten piti nukkua ja treenatakkin jossain välissä. Joinain päivinä, voin myöntää, hiukan väsytti. Nyt ollaan jo kuitenki siirrytty tekeen 9 tunnin vuoroja ja näin ollen alakaa päivät normalisoitumaan.
Treenit on sitä samaa kunnon ylläpitämistä. Muutamia laitteita tuli takasi salille ja jipii nyt on taasen ylätalia. On se sitten kumma homma miten sitä muka niin kaipaa joitain laitteita ja sitä oli onnellinen ku pikkupoika, joka saa tikkarin kun salinpitäjä kanto talian takas paikalleen. Jatkuvan kuumuuden takia on välillä ollut olo kuin nahistuneella porkkanalla treeniä tehesä mutta tällä hetkellä on roppa tottunut jo helteisiin (jotenkuten) ja välillä rauta heilahtaa taas ihan mukavasti. Selän kans on ollut ongelmia, jotka on näkyny treeneissä alisuorittamisena. Nyt kuitenkin löysin todella hyvän hieroja-, kiropraktikkonaisen, joka on saanut taas niskan ja selän kuntoon ja tulevalla viikolla pääsee punnaamaan taasen tosissaan sitäkin puolta.
Viimeksi lupasin kertoa miten sen formula haaveen kans kävi ja arvatkaa mitä? Jes jes sielähän sitä oltiin Sao Paolossa todistamasa Kimin ekaa maailmanmestaruutta! Hyvä KIMI! G katsomossa ei tainnut olla meiän lisäksi muita suomalaisia ja sitä joutuki hurraamaan hullun lailla, jotta sai jotenkin muutkin tajuaan, että suomenpoika on uusin maailimanmestari. Kyllä sielä oli palio Kimin kannattajia mutta ei ollut mikään yllätys, jotta Massa oli kuitenkin ykkösnimi paikallisten huulilla. Se tämä formulakisan valinta ku osu näin nappiin (eka F1 kisa paikanpäälllä) niin sitä joutuu tarkasti laskeen pistetilannetta ensvuonna, jotta on taas paikanpäällä kun Kimi uusii mestaruuden.
Se alakaa Joulu painamaan päälle ja ilimat vaan lämpenee entisestään. Tuleekin hiukka erilainen joulu itelle, lumi on aika vähissä tälläpuolen maapallukkaa ja lämmintä on yli 30 astetta. Ollaan joittenkin suomalaisten kanssa laitettu kinkku suolaan ja kaippa ne jostakin loihtii joitain laatikoita ja sen semmosta niin saahaan jonkinlainen jouluruoka tääläki syötyä. Aatonaatto ja aatto menee yövuorossa mutta uusvuosi on vapaata. Seukki päivitys tuleekin sitte vasta vuonna 2008! Elikkä ei muutaku Hirmuisen Hauskaa Joulua kaikille ja Parempaa Uutta Vuotta!
Viikot 51-10
Hola! Aika rientää mutta mikäpä se siinä. Vuosikin on jo vaihtunut ja joulu lusittu työmaalla. Tosiaan joulu meni sukkelasti yövuorossa tehtaalla mut kerkes siitä vähä nauttia kun nukkui vain parisen tuntia päivässä. Lunta ei ollut mutta sitäkin enemmän joulumieltä. Kinkkua syötiin kera Aurasinapin ja jälkkäriksi President kahvia. Täälä oikea jouluruoka syyään perheen kesken puolenyön maissa ja sitten siinä klo.2-3.00 aikaan nuoriso painuu ramblalle ja juhlii kera kavereitten.
Loppuvuoden ja muutaman viikon tammikuustakin piteli sellaista helleaaltoa, että tonnikeijulla valu ohta koko ajan. Uudenvuodenaattona oli päivällä 44 astetta ja yöllä vain 30 astetta. No tulipa taas koettua jotain uutta ja erilaista. Uutena vuotena Parrio Jardissa ammuttiin rakettia ja oli hirviän mukavaa.
Treenit kulki kohtuullisesti vaikka hellettä oli. Aloitin myös vähän useammin käymään hölkällä ja oli eksoottista juosta erilaisten elukoitten mm. Lorojen (papukaija), kyyhkysten, koirien, hevosten, lehmien jne. seassa. Välillä lehmiä ja hevosia piti pitää taputella persuksille, jotta tajuavat väistää. Salilla olen tutustunut yhteen paikalliseen personal treineriin, joka on valmentanut miestä, joka on pariin kolmeen kertaan voittanut bodauksessa Uruguayn mestaruuden. Hänen kanssaan on tullut sitte väännettyä jonkin verran.
Helmikuun alusta pääsin muuttamaan sinkkulaan, Melroce Place. Tämä jossa vaikutan on urkkisinkkula. Sinkkuloita on kolme ylä-, ala- ja urkkisinkkula. Seittemän kuukautta tuli vietettyä hotellissa, joten on mukava saaha keittiö, makuukammari, olohuone ja kylppäri sekä oma piha+parilla. Huhtikuun loppuun punkkaan sitten tässä kämpässä. Sinkkula on sellainen, jotta siinä ompi neljä kämppää, jotka ovat identtisiä.
Helmikuu meni treenissä vielä ok mutta maaliskuu on ollut vaikeata. Työkiireitä ja muita esteitä, väsymystä ja muita tekosyitä. Kaksi ekaa viikkua oli treenit ihan nollassa mutta nyt on kaljupää taas terästäytynyt ja saanut ihteään, jonkin verran niskavilloista kiinni.
Koitampa laittaa vielä yhen päivittelyn täältä urkeista. Vapuksi tulen takas Suomeen ja taas koittaa tiukka arki, joka saralla.
Mukavaa kevään alkua Suomeen. Täälä rupeaa oleen alkusyksyn merkkejä ilmassa (öisin pitää laittaa jo pitkät housut jalkaan). Hasta luego!
Tammikuu 2009
Morjesta kaikille! Pitkän hiljaiselon jälkeen olen taas back! Etelä-Amerikan valloitus on onnistuneesti takana! Kotipuoleen tulin jo vappuna (-08) suurinpiirtein täysissä sielun- ja ruumiin voimissa. Treenit aloitin pari päivää kotiutumisen jälkeen ja tuntui hyvältä päästä kotisalille treenaileen. Kesä ei ollut mitenkään helppoa aikaa ja elämääni sekoittikin tilanne, jossa päätettiin pitkäaikaisen kihlattuni kanssa panna tupperit jakoon. Valmentajani otti heti seuraavana päivänä kotiin tulon jälkeen yhteyttä ja kysyi: mikä on tavoite? Sanoin, jotta sama kuin aikaisemmin mut vuosi on eri. Syksyllä -09 lavalle ja tosi tiukassa kunnossa!! Siitä sitä Mika pojan treeniä ruvettiin rakentaan ja tähtäämään reilun vuoden päässä oleviin lihan näyttely kinkereihin. Treeneissä kaikki meni hyvin aina syksyyn asti kunnes selkä teki oman ratkaisun ja meni totaalisen jumiin. Ennen tätä selkä oli yhtä huonossa jamassa -03. Onneksi kaikki oli vain lihaskramppia tai vastaavaa mitään ei luultavasti ole rikki koska kun selkä laukes niin kaikki oli niin kuin ennekin. Silti kyrsii tonnilla kun parikuukautta meni ihan pelleillessä.
Nyt on puolisen vuotta rautaa liikuteltu ja motivaatio kasvaa kasvamistaan! Toivottavasti myös lihakset =) Tällä hetkellä liikutaan ennätyspainoissa ja alkusyksystä vaivannut pehmeys toistojen lopussa on historiaa. Tuntui hurjalta kun on aina pitänyt itseään sellaisena, ettei hyydy kerta laakista niin syksyllä se oli juuri sitä, ei kestävyyttä paskan vertaa. No onneksi siihen on yksinkertainen lääke: ENEMMäN JA KOVENPAA TREENIä!
Tätä päivitystä kirjoittaessani pidin pikku tauon ja kävin nykäseen rinnan ja hauiksen kunnon pumppiin. On aina sellaisen treenin jälkeen onnistunut olo kun saa kunnon vasteen sille lihasryhmälle mille pitikin! =) Nyt kun elämä on ja niin päin pois niin eiköhän tätä meikäläisen tilitystä rupea tuleen tiheämpään. Kunhan kevät ja dieetti koittaa niin eiköhän niitä uusia kuviakin rupea putkahteleen?. Niin ja kevät tulee aina talven jälkeen!
Helmikuu
Moro! Lunta sataa mutta sehän on talvelle tunnusomaista. Nyt on hyvää aikaa levähdellä ennen lumitöitä ja ajattelin hiukan kertoa kuinka treenit ovat kulkeneet. Treenit on mennyt aivan mielettömän hyvin! Se, jos jokin lisää potkua tehdä duunia entistä enemmän ja kovempaa. Lisäksi mieli on muutenkin korkealla. Työnantaja lupasi sponsori apua, muutakin kuin palkan muodossa =) ja odottelen myös henkilökohtaista? huoltajaa? saapuvaksi. =) Treenistä, tein ensin pari viikkoa ihan normi settiä eli n.10 toistoa per sarja. Tässä vaiheessa jo huomasin, jotta kädet, selkä, jalat ja rinta ottaa vastaan treeniä tosi hyvin. Siitä rohkaistuneena rupesin lyhentään sarjoja ja melkein kaks viikkoa pukkasin ja potkin lyhkästä sarjaa n.6 toistoa per sarja. No vaatimattomasti sanottuna, joka liikkeessä meni ennätykset uusiksi.
Mitäs sitten tapahtui? No seuraavaa: valmentajani ilmoitti, jotta eiköhän se ole paksu poika aika ruveta dieetille. Sanoin siihen, että ok! Nyt on dieettiä kohta viikko takana ja painokin pudonnut noin kilon. Treeni muuttui totaalisesti! Nyt pusketaan pitkää sarjaa lyhyillä palautuksilla. Palautusten ajat ovat 30s ja 60s. Mikä on ihanantuskaisenkipiänmukavaa!! Tänään 9.2.2009 tein jalat ja vieläkin täristää kivasti. Treeniin kuului kyykkyä, prässiä, pohkeita seisten, takaressukoita unohtamatta yms.
Treeni muuttui siinäkin mielessä kun aikaisemmin punttaus kesti noin 1,5 tuntia niin nyt kesto on kutakuinkin 1 tunti sisältäen alku- ja loppuverryttelyn. Voitta vaan arvailla kuinka tämmöinen 114 kilonen keijukainen hikoilee. Tarkoitus on pudottaa talia pois 10 kiloa ennen varsinaista dieettiä. Nyt syömään! Ei muuta kuin rentoa kevät talvea kaikille!!! Näin MM-kilpailujen aikaan voi jokainen kokeilla itsekkin eri talvilajeja…kuten minä kuvassa 😉
Elokuu 2009
Morjesta taas!!! =) Niin se on kesä jo lopuillaan, jotta syksyn 2009 kisat on jo ovella. Tiukkaa dieettiä on sumopojalla ollut aina helmikuun alusta joilloin edellinen päivitys 114 kiloisena :o. Rasvaa on tirissyt reilun 6kk aikana oikein “paketti” kaupalla… mutta niin on sumopoikakin alkanut näyttämään Classic Bodybuilding kilpailijalta. Vielä loppurutistus jäljellä ennen Oulun avoimia Pohjois-Suomen Mestaruuskilpailuja! Kilpailen siellä tulokkaiden Classic Bodybuilding +178cm sarjassa. Kilpailussa karsitaan samalla pääsystä Lahdessa pidettäviin lajin SM-kilpailuihin. Motivaatio on korkealla, joka on auttanut vaikeuksien yli. Kieltää ei voi, väsyttänyt on, vi..nut on ja vaikka mitä on ollut, mutta hyvin on mennyt kaikesta huolimatta!!! =) Uusi naisystäväni on ollut ymmärtäväinen ja ollut kaiken tae jaksamiselleni. Totta on myös se, jotta ilman huippu valmentajaa en olisi näin kovassa iskussa!!!! =)
Nyt pinnistetään vimpat rasvat ynnä muut “eritteet” ulos ukkelista ja 5.9.2009 TäRäHTää!!!! Tänään 18.8 kävin treenaamassa, hauikset ja rinnan sekä perus aerobiset. Tällä hetkellä olen töissä iltavuorossa. Tämä katkeamaton kolmivuorotyö Metsä-Botnian Kemin sellutehtaalla luo kyllä oman haasteensa tähän touhuun, mutta onneksi kaikki ovat täälläkin olleet kannustavia ja ymmärtäväisiä. Alkaahan tässä välillä olemaan pihalla tästä maailmasta… kuten monet ovat huomanneet =) mutta kuulemma kuuluu kuvioihin. Treeni on ollut kovaa koko ajan ja kovenee loppua kohti (ainakin tuntuu rupissa siltä). Huomenna nykäsen olkapäät ja ojentajan sekä aerobiset. Ojentajille kolme perus hyvää liikettä ja olkapäille neljä. Se rytmitys on tuntunut hyvältä ja sillä on saanu kovan vasteen paikkoihin.
Viikko 36
Syyskuuta mennään ja eka kisa “ovella”. Keskiviikkona (2.9-09) alkoi tyhjennyksen jälkeen tankkaus ja muut viimeistelyt Oulun kilpailuun. Tänään torstai aamulla klo 8.30 kävin Radio Perämeressä Jari Vesan leppoisassa haastattelussa 🙂 Haastattelun jälkeen vielä “pose” treenit klo 9.00 Kemin Asemakadun Body Centerillä. www.bodycenter.fi Kisaprojektiani on ollut kiitettävästi tukemassa yrityksiä. Kiitokset jo nyt tuestanne! Yli-Luukkaan Marian ja muidenkin ystävien kannustamana alkanut projekti “syksyllä 2007 lavalle” on nyt vihdoinkin monien elämänmuutosten jälkeen toteutumassa “syksyllä 2009 lavalle” projektina.
Täytyy nyt hiukka vielä viimeisiä virityksiä tehdä niin Huippu Juttu tästä tulee! =) Oulussa Nähään!!!! =)
Mass Nutrition
Avoimet Pohjois-Suomen Mestaruuskilpailut
5. syyskuuta Madetojan Sali, Oulu:
www.bodylehti.fi/bodynews.jsp?id=1662Taustaa lisää bodylehdessä:
www.bodylehti.fi/bodynews.jsp?id=1668&f=0&flang=0
Viikko 37
Tässä tulee fiiliksejä minun Oulun Classic Bodybuilding kisoista! Valmistautuminen meni tosi hyvin kisoihin. Kilpailuja edeltävänä aamuna (Perjantai 4.9 ) yleispuntti koko kropalle ja pieni happihyppely. Klo.13.30 Audin nokka kohti Oulua. Autossa kisaukkeli ja hänen Amorita. Matka taittui raikkaassa sateessa ja puolineliältä oltiin Sokos Hotel Arinassa.
Siinä Loti (mi mujer) siveli kerroksen pro tania pintaan vielä ennen kuin lähin kilpailija kokoukseen Cumulukseen. Sielä näin tulevat haastajani ja kokouksen jälkeen olin hyvin luottavaisilla mielin.
Siitä riprap vauhtia takaisin omalle hotellille syömään ja sitten jo mentiikin Lotin kanssa näyttämään kuntoani valmentajalle, joka majaili Scandic hotellissa.
Onneksi nämä kaikki hotellit on Oulussa ihan yhdessä läjässä! Tekee vain hyvää hilipasta semmonen n.5min kävelylenkki ulkosalla muutaman kerran illan aikana =)
Sielähän oli fitness tyttäret meiän tallista kanssa ja fiilis sen kuin kasvoi =) Koko porukalla oli koko ajan hyvä fiilis ja henki päällä!!! Kuntokin oli kuulemma koko ajan meitsilläkin nousussa =)
Käppäiltiin siitä hymyssä suin takas omaan hotelliin syömään ja tekemään loppuvalmisteluita lauantai päivää varten.
Kisa Lauantai aamuna herätys klo.05:55, viimeiset viritykset ja fiilistelyä heti aamusta. Kävin aamupalan jälkeen näyttämässä vielä kuntoa ja aloin psyykkaan itseäni neljältä alkavaan koitokseen.
Tarkoittaa sitä, jotta otin kunnon päikkärit ja pakkailin kamat valmiiksi sekä kävin jonkin verran vaparia läpi. Koko ajan FIILIS oli vain NOUSUSSA!!
Kahelta pyhkästiin kisapaikalle ja kerkesin siinä katselemaan tyttärien kisojakin himpunverran ennen kuin lähettiin Manon kans virittään tälle ukkelille värit ja öljyt yms. kondikseen.
Tässä vaiheessa olisin luullut jännittäväni enemmän mutta en oikeastaan jännittänyt paljoankaan (olotila bueno!). Manon asiantuntemuksella antamat vinkit koitin painaa mieleen ja tiesin pystyväni huippu suoritukseen lavalla joten olo oli kaikin puolin levollinen.
Itse kisasta sitten NAUTEIN IHAN TONNILLA!!! Oli uskomattoman huippua päästä esittään se kaikki mitä on harjoitellut ja en voinut muuta kuin nauttia koko tapahtumasta ja kannustuksesta, jota sain runsaasti! Siitä ISO KIITOS kaikille tutuille ja tuntemattomille!! =)
Itse kisassa sijoitukseni oli kunniakas 3 sija. Olen tosi tyytyväinen ja tämä antaa lujasti potkua kohti Lahden SM-KISOJA. Lisäksi tapahtui, jotain aivan uskamatonta! Sain tutustua kehonrakentaja Raatikaisen Petriin (aivan huippu kaveri) ja otimme yhteisposekuvankin!!!
Tämä jos jokin antaa lisääääää potkua ja tsemppiä eteenpäin taistelussa kohti Suomen huippua!!!! KIITOS Petri!! Oulun kilpailun jälkeen SM-kilpailuihin aikaa tasan kuukausi joka käytetään tehokkaasti treeneihin ja tavoitteena tietysti kunnon parantaminen.
Innolla kohti Lahtea lähtee Keminmaan poika =) Nähellään =) Fitness Expossa 3-4.10.