<- Palaa "Kuntoilijoiden päiväkirjoja" -pääsivulle

Sirun kuntoilupäiväkirja
| Taustaa | Viikot 45-46 | Viikot 47-48 | Viikot 50-53 | Viikot 1-4 | Viikot 5-6 | Viikot 7-10 | Viikot 11-12 | Yhteenveto tähänastisesta |
| Viikot 33-37 | 2007 Viikot 6-7 | Viikot 8-11 | Viikot 12-17 |

Viikko 11

Ma 14.3.

Poikkeuksellisesti työmaalle työntekoon. Koitin saada projektin hommia tehtyä, ja iltapäivällä suunnistin Keravalle ystävääni Pirjoa tapaamaan. Ja taas ravinteliin, nautimme maittavan aterian Onnellinen Kana -ravintolassa, ja nimi kertoo mitä ruokalistalta löytyy. Oli oikein mukavaa juoruta pitkästä aikaa ja aika kului huomaamatta iltaan asti. Toivottavasti nauttimani kana suli pois kävellessäni asemalta kotiin?

Ti 15.3.

Tänäänkin töissä ihan työpaikalla asti, mutta kuntoiluosastolla kehitystä eli illalla salille. Suoritin sitten monen päivän edestä katumusharjoituksia. Hiki vaan virtasi mutta yritin tehdä liikkeet taas hitaasti ja puhtaasti niin että kaikesta tästä heilumisesta olisi jotain hyötyäkin. Muutaman päivän tauko on kyllä kieltämättä vähän jäykistänyt paikkoja, tuntuu vähän että vieläkin on flunssan jälkeen hieman puolikuntoinen olo. Olin kuitenkin varsin tyytyväinen itseeni ja suoritukseeni.

Ke 16.3.

Sen verran oli eilen hyvä fiilis treenata että jatkoin tänäänkin salilla harjoituksia töiden jälkeen. Stepperin kanssa alkaa olla jo aika mukava suhde, nyt voi ottaa jo vähän ripeämpiäkin pyrähdyksiä aina välillä. Janne kehotti tarkkailemaan sykettä, ei saa kuulemma nousta yli minulle lasketun. No, pitäis varmaan seuraavasta tilistä investoida omaan sykemittariin, Janne rohmusi minulta omansa takaisin. Olenkin jo katsellut sopivan näköistä mittaria itselleni, Suunnon vaaleansininen naisten malli olis juuri sopivan trendikäs minun ranteeseeni…

To 17.3.

Töissä normaalin päivän kaavalla eli teoriaa opiskelijoille ja välillä kaikenlaisten asioiden hoitoa. Kotiin kaupan kautta vaan nyt pitää jo huilata eli liikunnat sikseen tältä päivältä.

Pe 18.3.

Viikko on taas vierähtänyt ja töiden jälkeen hengailin Järvenpäässä. Olin suunnitellut meneväni salille mutta sitten tapahtui jotain jonka takia monta päivää tästä eteenpäin on mennyt pilalle. Fiilikset on siis aivan matalalla ja oikeestaan mua ei huvita yhtään mikään. Kele ja tana. Pahinta tässä on se, että itse en ole tehnyt mitään enkä tätä asiaa myöskään voi auttaa, odottaa vaan että asia selviää. Mutta ei siitä sen enempää.

La 19.3.

Käyrä sen kun nousee. Edelleenkään ei huvita mikään.

Su 20.3.

Nyt käyrä on noussut niin korkealle että oli pakko lähteä salille piiskaamaan pahaa tuulta ulos. Onneksi ei näkynyt tuttuja, en todellakaan ole parhaimmillani pahalla päällä. Mutta sain hieman helpotusta tähän pahaan olooni, ehkä tää tästä?


Viikko 12


Ma 21.3.

Kotona etätöissä koska a) ei huvittanut mennä työmaalle koska olen edelleenkin erittäin pahalla päällä ja b) meillä vaihtuu kohta lukujärjestys, joten otan irti viimeiset ilot opetuksettomista päivistä. Huhtikuussa alkaa loppukevään tappotahti meidänkin koululla. Mutta kotona siis projektin hommia ja opiskeluihin liittyvän tehtävän puhtaaksi kirjoitus. Jostain syystä en sitten ehtinyt salille - hyi minua.

Ti 22.3.

Katso eilinen, sama meininki kohdat a ja b. Illalla sitten katsoin parhaimmaksi lähteä salille puhistelemaan kun vieläkään ei tää olo ota onnellistuakseen. Puhistelin sitten urakalla ja hiki virtasi. En edelleenkään ollut mitenkään erityisen seurallinen kenellekään, mutta jos ottaa pattiin niin ottaa pattiin. Että anteeksi vaan kaikki kuntoilijat, minäkin olen toisinaan huonolla tuulella. Tylsää kun tää nyt kestää päivätolkulla.

Kuntoilun kourissa käyräkin alkoi pikku hiljaa laskehtimaan, mutta vielä ei olla paremmalla puolella mielialan suhteen. Täytyy lähtee seuraavaksi ostosterapiaan, se auttaa aina!!!

Ke 23.3. - > Ma 28.3.

Keskiviikko ja torstai vielä työmaalla, sen jälkeen Pääsiäinen ja lomaa. Vanhempani tulivat perjantaina, ja mielialakin alkaa pikkuhiljaa kirkastumaan vaikka ongelma ei vielä olekaan ratkennut. Mutta kyl tää tästä.

Pääsiäinen meni munia maalatessa ja varsinkin syödessä. Suklaisia siis. Oho, taas lipsui, mutta koska minulla on ollut henkinen koitos päällä koko viikon niin syön suklaamunia vaikka kuka sanoisi mitä! Salilla ei tullut käytyä mutta jaksoin sentään ulkoilla ja hyötyliikkua siivoamalla tupaa vieraskoreaksi.

Pääsiäisen auringosta oli kahtalaisia vaikutuksia: vaikka on ihanaa ja kevään tuntua, sitä varjostaa minulla alkaneet migreeniviikot. Tästä lähtien kuljen aurinkolasit silmillä sillä en tarvitse kuin pienen heijastuksen vastaan tulevan auton ikkunasta tai auringon säteen sulavalta lumihangelta ja minulle pasahtaa päälle sellainen migreeni että paremmasta ei väliä. Eli tämäkin pääsiäinen meni osittain lääkkeiden voimin, jatkuva ohimon vihlonta kesti taas päivätolkulla eikä vieläkään hellitä.

Mutta kevät tulee ja aurinko paistaa! Mikäs sen mukavampaa!

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu