<- Palaa "Kuntoilijoiden päiväkirjoja" -pääsivulle

Sirun kuntoilupäiväkirja
| Taustaa | Viikot 45-46 | Viikot 47-48 | Viikot 50-53 | Viikot 1-4 | Viikot 5-6 | Viikot 7-10 | Viikot 11-12 | Yhteenveto tähänastisesta |
| Viikot 33-37 | 2007 Viikot 6-7 | Viikot 8-11 | Viikot 12-17 |

Viikko 12

19.3.2007

Uusi viikko ja salille. Töissä oli humppaa, aamupäivä palaverissa Espoossa, iltapäivä töissä ja muun porukan lisäksi paikalla oli pari tutustujaa, joita ohjasin muun touhun lomassa.

Salilla oli vilskettä. Alkuverryttelyt taas hiihtohärvelissä, siinä vartti sujuu kuin itsestään. Paitsi että tänään oli jalat kipeän oloiset jo lähtökuopissa. No, menihän se kun hissukseen hiihtelin. Koko treeni tuntui takkuiselta ja syke ei noussut millään. Toisaalta, itse taisin hiukan jarrutella kun olo oli niin tunkkainen. Vähän sellainen väkinäinen olo jäi koko touhusta. Takaolkapäiden treenaus taljassa ei onnistunut lainkaan, sen verran sattui että sekin leikki piti jättää sikseen.

Syömisten kanssa oli taas vähän sinne päin. Vaikka kovasti yritin, oli pakko maistaa Espoon palaverissa jotain piirakkaa... Vettä join kun muistin eli liian vähän taas. Ei hyvä.

20.3.

Töissä härdelli jatkuu ja illalla uusi yritys salilla. Tänään jalkatreeniä, joka ei suurempia vaikeuksia tuottanut. Sykekin nousi ihan kohtalaisiin lukemiin kun lisäsin vähän painoa laitteisiin. Jalkaprässi on kiduttavan nautinnollinen, toistoja on kuitenkin yli 100. Kyllä tuntui reisissä kaikki se pumppaus, mutta jaksoin kuitenkin ja kykenin vielä pyöräilemään kotiinkin!

Päivän mittaan vesitankkaus taas jäi kovin vähiin, illalla sitä kului salilla sitäkin enemmän. Ruokapuoli on omissa käsissä, eli välipaloja ei taaskaan töissä ehtinyt syömään.

22.3.

Ja salille taas. Nyt pääsi nostelemaan sitä rautatankoa! Asennon hakeminen ottaa vielä aikansa, mutta löytyyhän sekin kun katselee peiliin. Tämä on kuulemma sitä vapailla painoilla harjoittelua, tai jotain sinne päin? Mukavaa vaihtelua, vielä kun oppisi pitämään sen asennon koko ajan. Olkapäissä tuntui taas, rutina vaan kuului kun tein punttisarjoja. Periksi ei anneta, mutta sen verran jumissa on yläkroppa että kiloakaan ei voinut lisätä.

Veden lipittely painottui taas aikaiseen aamuun ja iltaan. Minulla on töissä kerta kaikkiaan niin kiire, että omia asioita ei ehdi tai muista edes ajatella. Niin tänäänkin, lounaalla ehdin ensimmäisen kerran hörppiä vettä vähän reilummin.


Viikko 13

26.3.

Taas maanantai, taas salille. Viikonloppuna ei tapahtunut mitään ihmeellistä, kunhan möllötin ja nukuin pois viime viikon univelkoja.

Exite line kutsui taas alkuverryttelyyn. Siinä syke nousi ihan mukaviin lukemiin ja pieni hiki oli pinnassa jo viiden minuutin jälkeen. Jannen kanssa katsottiin muutama suoritukseni ja hän päätti muuttaa ohjelmiani vähän lisää. Eli vatsalihaksille taas uusia kidutusmuotoja. Kiitos vaan. Nyt ei sitten enää riitä jalkojen nostelu kattoonkaan entisten puserrusten lisäksi. Pitää kuulemma mennä selälleen penkille ja siitä nostella koipia 90 asteen kulmassa ylös ja alas. Ja monta kertaa. Eli monta kertaa on niinkin monta kuin 3 x 40! Hah hah. Ei muuten onnistunut. Hyvä kun jaksoin tuolla tyylillä yhteensä 20 nostoa. No, täytyy ottaa siitä pieni osatavoite itselleen eli joka kerta pitää saada muutama lisää kunnes tuo 120 nostoa onnistuu. Janne vaan tuumasi että äkkiä se tulee. Joo, niin varmaan. Suhtaudun aika epäilevästi kykyihini, ainakin toistaiseksi.

28.3.

Normaali treeni ilman kummempia kotkotuksia. Olo on ihan ok, ja nyt sain puntteihinkin pientä painonlisäystä. Hyvä minä! Olkapäät on kyllä huonossa hapessa edelleen, sama rutina kuuluu kuin ennenkin. Rutinassa ei sinänsä mitään vikaa mutta siinä vaiheessa kun se muuttuu vihlonnaksi, on parempi pistää peli poikki. Onneksi sitä ei tarvitse tehdä kovin usein, mutta muutama liike on kerta toisensa jälkeen hankalia. Vähän se turhauttaa, mutta koitan jaksaa yrittää. Takaolkapäiden liike taljassa on varmaan pahin, sitä en pysty enkä kykene tekemään edelleenkään koko sarjaa. Pitäisi tehdä 3x17 kertaa mutta tänään pystyin tekemään 3x10. Olen siihenkin kyllä oikein tyytyväinen, se vihlonta huomioiden.

Loppuviikko menikin muissa kotkotuksissa kuin salilla. Kiire viikko mutta hauskaa oli!


Viikko 14

2.4.

Pääsiäisviikko - tai siis sen aatto. Töissä kiire sen kun kasvaa kevään edetessä. Illalla salilla Jannen kanssa katseltiin lisää mun liikehdintääni. Viime viikolta jäi jalkatreeni tekemättä, joten sillä sitten mentiin. Alkulämpöjen jälkeen sitten vatsojen kanssa taistelua eli akka penkille ja jalat ylös. Janne vahti sivusilmällä koko ajan vaikka mukamas oli keskittynyt toisiin naisiin... Mutta ainakin liike tulee tehtyä ihan oikein, vaikkei vielä sitä 120 nostoa jaksakaan. Mutta melkein jaksoin. Tai siis... on sinne vielä matkaa mutta enemmän tänään kuin viime kerralla! Uusia liikkeitä piti tietenkin Jannen saada tänäänkin mukaan mun päätäni sotkemaan, joten eikun takapotkimaan. Tuttu vehje ja jälleennäkemisen riemu oli sykähdyttävä. Sykekin nousi kuin itsestään kun painoa oli sopivasti ja toistoja riittämiin. Täytyy edelleen keksiä niitä liikkeitä ja laitteita joilla tuon sykkeeni saisi kohoamaan, ja kyllä takapotku antoi siihen ainakin pientä lisäpotkua!

Syömisten ja juomisten kanssa sama laulu kuin ennenkin joten ei niistä sen enempää. Paino on pysynyt samoissa lukemissa, pitäisi kyllä saada muutettua tuo oma päivän kulku töissä siihen suuntaan että tauoilla ehtisi välipalat ja juomiset. Ottaa päähän. Treenaaminen on tosi kivaa, mutta tuo työnteko haittaa tässä kohtaa vähän liikaakin.

3.4.

Tänään salille heti taas kun töistä pääsin, loppuviikosta ei sitten ehdikään. Aika hiljaista oli, sopii minulle. Ja eikun härveleitten pyörteisiin! Oikeastaan punttien pyörteisiin, sillä niiden heiluttelu oli ohjelmassa tällä kertaa. Olkapäätä pisteli taas, mutta en antanut periksi. Koitin tehdä isommilla painoilla mutta ei, piti vaihtaa pienempiin puntteihin aina kesken sarjan joissain liikkeissä. No, ei voi mitään. Mutta kaikki sarjat tuli tehtyä siitä huolimatta. Kun saisi tuota yläselkää vahvemmaksi niin ei olkapään vaivakaan niin haittaisi. Minun puolestani rutiskoon vaikka loppuikäni, kunhan ei ala kiukuttelemaan kohtuuttomasti.

Loppuviikko menikin sitten mökille lähtöä järjestellessä ja itse reissun tekemiseen. Pääsiäinen sujui mukavissa merkeissä mökillä hiljaisuutta kuunnellen. Hyötyliikuntaa sai yllin kyllin puita ja vesiä kantaen, joten ei siellä ihan laiskana oltu!


Viikko 15

10. - 15.4.

Koulutuspäivän anti oli järjetön migreeni. Ja se jatkui koko viikon. Ei puhettakaan salille lähdöstä, päivät tokkuroin täsmälääkepöllyssä töissä ja illat kotona. Aivan kamalaa. Harkitsin jo vakavasti migreenipiikin hakemista lääkäristä, mutta ei minusta ollut sitten siihenkään. Eli koko viikko meni aivan pipariksi.


Viikko 16

16.4.

Nokka kohti salia taas, reippaana ja migreenistä toenneena. Janne oli suunnilleen ovella vastassa tuttu virne kasvoillaan. Ensin tenttaus viime viikosta, sitten kosto. Joka ikiseen vehkeeseen piti läiskiä lisää painoja ja komento oli kuin armeijassa. Ei siis mitään armoa! No, viime viikon jälkeen olikin ihan kiva taas rehkiä joten loppujen lopuksi treeni sujui hyvässä yhteisymmärryksessä. Painojen lisäyskään ei tuottanut ongelmia, sykkeet nousivat tasaiseen tahtiin ja olo oli kaikin puolin mallikas. Kaiken lisäksi olin pääsiäisenä löytänyt itseltäni hauikset! Siis wow, että ne onkin kasvaneet! Minulla ei koskaan ole ollut näin isoja käsilihaksia. Sen sijaan käsivarteni ovat aina olleet pullean puoleiset... Muutos on kyllä aika uskomaton. Vaikka on ne käsivarret vieläkin pulleat, on lihasta koko matkalla ja alapuolen allitkin ovat muuttaneet muotoaan hieman tiiviimmiksi. Nyt kun vielä saisi tuota pulleutta sulatettua...

17.4.

Eilen oli siis selkätreeni, tänään vuorossa jalat. Jatkoin reippaasti painon lisäyksillä ja hyvin meni. Vaikka kipeää kyllä tekikin... No, sääli on sairautta, vai miten se nyt oli? Vatsaliikkeiden kanssa taistelin muutaman puserruksen enemmän kuin edelliskerralla, pieni voitto sekin. Olen kauhean tyytyväinen itseeni!

19.4.

Punttitreeni ja painojen lisäys jatkuu. Nyt jaksan tehdä jotkut liikkeet jo 6 kilon painolla, eli sellaiset joissa olkapäät ei joudu kovalle rasitukselle. Ja olkapäitä rasittaviin liikkeisiin lisäsin kilon tai kaksi, eikä tuntunut missään! Ihmeellistä! Voi tätä riemua. Minä sentään olen aloittanut kiloa - parin painoilla... Siihen verrattuna 6 kiloa on kuulkaa paljon! Kyllä ne hauikset on kasvaneet, ihan selvästi...

Juomapuolta koitan tarkkailla, mutta kyllä se valitettavasti edelleenkin menee töissä niin että juon kun muistan. Syömisten kanssa olen jo tarkempi, mutta siinäkin on paljon parannettavaa. Jostain pitäisi nyt saada kipinää ja ryhtiä.


Viikko 17

23.4.

Taas uusi viikko. Salilla ei näkynyt ketään, eikä varsinkaan Jannea. No, täytyy tulla toimeen ilman. Tein taas punttitreenin ja samoilla painoilla kuin viimeksikin - ei ongelmia. Totean siis että jotain kehitystä on tapahtunut. Nyt pitäisi saada vielä viimeinen draivi päälle, ennen kuin toukokuun loppu koittaa, sitten alkaa kesäloma ja salilla käynnit harvenevat olemattomiin viimeistään siinä vaiheessa kun perhekuntamme siirtyy kesämökkeilemään.

Täytyy toivoa ettei kehitys hyydy nyt tähän, tällä viikolla on joka illalle jotain ohjelmaa eli salille ei toivoakaan ennen ensi viikkoa. Valitan. On taloyhtiön kokous, yövieraita kylässä, vappuvieraat ja sitä ennen pitää tietenkin siivota ja valmistella. Eli ensi viikolla sitten kurinpalautus ja tiukka komento.

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu