<- Palaa "Kuntoilijoiden päiväkirjoja" -pääsivulle

Sirun kuntoilupäiväkirja
| Taustaa | Viikot 45-46 | Viikot 47-48 | Viikot 50-53 | Viikot 1-4 | Viikot 5-6 | Viikot 7-10 | Viikot 11-12 | Yhteenveto tähänastisesta |
| Viikot 33-37 | 2007 Viikot 6-7 | Viikot 8-11 | Viikot 12-17 |

Viikot 33 - 35

Noniin, täytyy aloittaa varovasti myös tämä kirjoittaminen taas kesätauon jälkeen... Ensin lyhyt yhteenveto. Eli salilla kävin keväällä viimeisen kerran 18.5. Sen jälkeen alkoi sellaiset lopun ajan hässäkät että en ehtinyt / jaksanut / viitsinyt (ja mitä niitä syitä nyt voisi ollakaan) lähteä kuntoilemaan. Kesäloma meni leppoisasti, sentään tein pitkiä pyörälenkkejä jos lepotuolissa makailuiltani ehdin. Ajattelin pistää elämän risaiseksi oikein kunnolla eli en tehnyt mitään muuta kuin laiskottelin ja nautin olostani. Ihanaa...

Ensimmäisen kerran uskaltauduin salille taas 17.8 eli taukoa tulikin kolme kuukautta - oho, en kyllä huomannutkaan... meni tuo kesä niin äkkiä taas... Hyvä että uskalsin, vaikka etukäteen pelotti enemmän kuin uskoinkaan. Kunto oli tietenkin kesän aikana romahtanut, joten ei kun hommiin. Ei vaan, hyvin jaksan edelleen tehdä kaikki mutta pienemmillä painoilla kuin mitä viime keväänä.

Viikolla 34 salipäiviä tulikin sitten taas tavoitteiden mukaiset kolme, joten kaikki treenit on nyt kertaalleen tehty. Jostain syystä vatsalihasliikkeet tuntuivat tuottavan eniten vaikeuksia - olisikohan niillä kesän aikana mätetyillä makkaroilla osuutta asiaan?

Treenaaminen on tuntunut ihan mukavalta ja salilla näkee taas jo vähän tutummiksi tulleita kanssasisariakin. Sarjoja on sopivasti, käytössä on edelleen samat ohjelmat kuin keväälläkin. Eli kolme treeniä kolmelle eri päivälle. Jalka-, puntti- ja selkä + vatsatreeni. Jalat ei ole olleet moksiskaan kesän 30 kilsan pyörälenkkien ansiosta, sen sijaan selkä ja vatsa ovat huutaneet hoosiannaa... Käsivoimatkaan eivät pahemmin ehtineet kesän makoilussa huveta.

Viikolla 35 niinikään raahustin kolmena päivänä salille ja taas samat rutiinit. Treenaamisessa ei ole onneksi ongelmia ja muutaman kerran jälkeen olen pystynyt taas lisäilemään painojakin, mutta ei vielä ihan kaikkiin vehkeisiin. Siitä olen iloinen että suorat vatsalihakset jaksan vetää 30 kilolla 4 x 25 sarjassa. Jalkalaitteissakin painoa alkaa taas olla 15 - 25 kiloa laitteesta riippuen. Olen sen verran rotevaa tekoa että voimaa minussa kyllä löytyy, olisin varmaan jossain voimanostokisoissa jos olisin kilpailuhenkinen - mutta kun en ole.

Ainoa mikä tässä touhussa nyt mättää on RUOKA!!! Mä en jaksa enkä halua enää syödä salaattia ja raejuustoa enkä kanaa ja riisiä... KYLLÄSTYTTÄÄ ja karkkia ja herkkua tekee koko ajan mieli. En tiedä mitä tähän nyt keksisi kannustimeksi kun ne nahkahousutkaan ei oikein innosta (ainakaan vielä). Kamppailen siis itseni kanssa enemmän syömisteni kuin harjoittelun suhteen. Tästä johtuen paino ei ole pudonnut muuta kuin kesäkilojen verran. Voi rähmä, jotenkin nuo minun ruokavalioni vaan näyttävät nyt niin tylsiltä kaikkien mansikka + jäätelö ja makkara-aterioiden jälkeen. Syö siinä sitten ananasta ja raejuustoa kun mielessä lillivät suklaapalat ja irtokarkit. Vaikeeta on, tosissaan. Auttakaa nyt joku mut alkuun!!!


Viikko 36


No, ei ala sen paremmin syömäpuoli tälläkään viikolla. Käyn kyllä kiltisti kaupassa ennen ruokatuntia hakemassa raastesalaattia ja ruisleipää sekä rasvatonta jogurttia ja päiväsyöminen meneekin ihan mallikkaasti. Vaan eipä mene enää kotona illalla. Vaikka meillä ei yleensä edes ole mitään ihmeempiä ruokia viikolla kotona kun yksin täällä olen, mutta jostain kaapin nurkasta aina putkahtaa uusi namipussi tai suklaalevy... Tästä ei kyllä hyvää seuraa.

Keskusteltiin Jannen kanssa aiheesta myös ja ajateltiin jos koittaisin nyt kuitenkin elellä entiseen malliin kunnollisesti ruokavalion mukaan ja sitten aloitetaan tiristely oikein kunnolla kun pääsen taas vauhtiin näissä kuntoilumeiningeissä. Saas nähdä miten käy, rankkaa tulee olemaan.

Salilla taas ohjelmat läpi ja selkä vaan rutisee. Olen tehnyt aika paljon kirjoitteluhommia opintoihini liittyen ja sen kyllä huomaa. Niskat, olkapäät ja koko yläselkä ovat aivan jumissa, mutta onneksi aina vain hetkellisesti. Minulla ne vanhat vaivat ovat kuitenkin sen laatuisia että eivät varmaan koskaan lopullisesti häviä (ainakaan ilman olkapääleikkausta) joten varovainen pitää olla. Enää en kyllä montaa tuntia putkeen edes viitsi kirjoittaa, mieluummin tauotan hommaa ja venyttelen siinä välillä, sitten jaksaa taas kirjoitella ilman jumituksia.


Viikko 37


Salilla vain kaksi kertaa - hyi minua. Tuli menoja, ei ehtinyt... Seli seli... Mutta ne kaksikin treeniä kun tekee kunnolla niin onhan se parempi kuin ei mitään? Eikö niin? Syömisten kanssa edelleen vaikeuksia, jotain ryhtiä sentään on jo tullut lisää mutta paino ei ole laskenut. Eikä kyllä myöskään noussut.

Mitattiin Jannen kanssa mun rasvaprosentti... No, onhan sitä vielä mutta viime keväänä joskus maaliskuussa muistaakseni mittasimme sitä ja eroa on - 4 % joten oletan että suuntimat on oikeat vaikka koordinaatit vähän vielä hukassa onkin.

Loppuviikon huipensi selän pamahdus. Olen kärsinyt muutaman päivän mystisestä venähdyksestä tai jostain enkä tiedä mistä se edes tuli. Sattuu... sanonko miten paljon??? Olen koittanut venytellä sitä kotosalla hissukseen mutta huonolla menestyksellä. Jos ei ensi viikko ala tuomaan helpotusta kipuun, on mentävä viisaampien ihmisten luo... Toivottavasti tämä lukko aukeaisi, en millään nyt haluaisi mennä mihinkään lääkäriin kun ei tämän kummempaa vikaa ole, kerrankos sitä kaksinkerroin kävelee... ; - )

Katsellaan ensi viikolla miltä maailma ja selkä näyttävät...

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu