<- Palaa "Kuntoilijoiden päiväkirjoja" -pääsivulle

Petrin kuntoilupäiväkirja
| Taustaa | Viikko 20 | Viikko 21 | Viikko 22 | Viikko 23 | Viikko 24 | Viikko 25 | Viikko 26 | Viikko 27 | Viikko 28 | Viikko 29 | Viikko 30 |
| Viikko 31 | Viikko 32 | Viikko 33 | Viikko 34 | Viikko 35 | Viikko 36 | Viikko 37 | Viikot 38-40 |

Viikko 33

Maanantai 14.08.06

Iltavuoro jälleen, joten salille on mentävä aamulla. Sali aukeaa nyt talviaikataulun mukaan eli klo 9.45. Olen tottunut menemän sinne yhdeksäksi joten tämä uusi aika on sitten taas opeteltava. Saanpahan nukkua hieman pidempään. Taas vuorossa rinta/hartia treeni. Paras treeni antamaan ryhtiä rinnuksiin. Koetin tehdä rintalihaksia antaumuksella mutta lipsahti hieman liian suuret käsipainot vinopenkkiin. Ensikerralla sitten hieman varon. Hartiat oli vanhojen tapojen mukaan oikein hyvässä mallissa. Kivasti on tullut taas pyöreyttä lihakseen. Rintatreenikin alkaa purra. Kotiin tullessa kello olikin lähes tunnin enemmän kuin normaalin salitreenin jälkeen, juuri tuon salin aukeamisajan vuoksi. Siinä ei paljon aikaa ollut muuhun kuin eväiden tekoon ja pikaiseen kaupassa käyntiin. Töissä taas hieman vaikea vuoro, tällä kertaa jo alkuviikosta. Näyttää myös siltä että loppuviikko kohden vain vaikeutuu. Onneksi olen vapaalla torstaiaamusta eteenpäin koko loppuviikon. Illalla kotiin tullessa söin hieman poikkeavan iltapalan, pysyen kuitenkin terveellisellä linjalla.

Tiistai 15.08.06

Aamulla heräilen hieman ennen kahdeksaa. Koulut alkavat ja herään pojan kanssa ylös. Samalla yksi työkaveri tuo tietokoneensa korjattavaksi. Muksut oli leikkineet sillä ja sit se vaan tilttas. No siinä menee jo vanhan tottumuksen mukaan koko päivä, joten päätän että salille menosta en ota paineita. Sali on muutenkin auki nykyään koko viikon aamusta iltaan. Tietokoneen kanssa vierähtääkin viitisen tuntia ja jää hieman tuo syöminen tois-sijaiseksi. Syönkin päivän mittaan miten sattuu ja mitä sattuu. Tekee ihan hyvääkin, maistuu sitten taas muukin safka. Tietokoneesta oli emolevy hajalla ja multa sattui löytymään siihen korvaava kappale kotoota. Koneen saan siis kuntoon ja hieman korvaustakin siitä joten ihan mukava päivä ja hieman erilainen. Ainoana miinuksena tuohon yhtälöön tulee se että menen yöksi töihin. Alkaa jo aamukampa harvenemaan vuorotteluvapaata kohti ja öitä on laskujen mukaan jäljellä enää kolme. Onhan sekin joku lohtu kun iltasella ajelen työpaikkaa kohti. Mutta hajamielisyydessäni unohdan työpaikan kulkulupa lätkän ja joudun menemään portista ja ovista muiden vanavedessä. Myös pukukaapin avain jäi samalla joten joudun ottamaan varavaatteet käyttöön. Eipä tuo paljon haitannut ja oikeastaan hieman nauratti. Töissä oli juuri se tilanne mitä pelkäsin joten yöstä oli tulossa hankala ja aivotyötä vaativa. Yövuorossa tuo aivojen käyttö on vaarallista, ne kun toimivat vain puoliteholla...Ja nyt ei puhutakaan mistään Ferrarin puolitehosta, vaan Ladan...

Keskiviikko 16.08.06

Herätys oli puoli yhden maissa. Yö meni loppujen lopuksi ihan hyvin joten olin hyvillä mielin jo herätessäni. Ajattelin syödä "aamupalan" ja mennä salille tekemään jalkapäivää, vaikka epäilyttää tuo energiataso yövuoron jälkeen. Myös nuo vihlovat tuntemukset ovat vielä hieman esillä joten täytyy tunnustella treenatessa. Alusta lähtien treenaisin ahkerasti joka kostautui jalkakyykkyjen jälkeen. Voimat olivat tipotiessään ja olo oli todella voimaton. Siitä tein vielä takareisiä ja pohkeita ja olin valmis ruumishuoneelle. Tuo treeni söi voimavaroja todella kovalla kädellä ja virhehän tuo oli tehdä treeni vain aamupalan voimalla. No paloipahan kaloreita. Kotona oli vaikeuksia motivoitua syömään palautumisruokaa kun jalat eivät oikein kantaneet. Nyt olisi hyvä vaihe mennä nokosille yövuoroa varten ja pienen päiväkirjakirjoittelun jälkeen niin teinkin...siinä kuitenkaan onnistumatta. Ei tullut uni kun jalkoja pakotti niin pirusti. Toinen yövuoro odottaa, joten odotan mielenkiinnolla kuinka tuon yön jaksan valvoa. Eväskassi oli luonnollisesti taas valtava ja kaikki pitäisi yön aikana puputtaa.

Torstai 17.08.06

Heräilin siinä puoli kahdentoista maissa. Ei kummempia tuntemuksia jaloissa eikä missään muuallakaan, ainakaan vielä. Hyvin tuli jaksettua yöllä, oli suorastaan pirteä olo. Meinasin ensin että olisin tehnyt lenkin ennen kuin olisin syönyt, mutta ei oikeastaan millään jaksanut. Tänään siis pidän treenaamisesta vapaapäivän. Tarkoituksena on tehdä seuraava treeni perjantaina ja viikon viimeinen treeni sunnuntaina kun tapaamme taas Jannen kanssa salilla. Muutama tunti hereillä olon jälkeen, alkaa vasemman jalan etureidessä tuntua oudolta. Reidessä saattaa olla jopa pieni revähdys, sellainen pieni tuntemus on pienellä alueella etureiden lihaksessa. Joskus jalkapalloa pelatessa reväytin oikean jalan etureiden melko pahasti ja sellainen samanlainen tuntemus on nyt vasemmassa jalassa, tosin paljon lievempi. Ei se onneksi paljon haittaa joten annetaan sen sellainen viikko olla ilman kummempia rasituksia ja katellaan sitten uudelleen. Loppupäivä menee tiuhasti syödessä, päivä on nimittäin lyhyt kun heräilee noihin aikoihin. Kaikkea päivän ruokaa ei ehdi millään syödä, joten syön ne tärkeimmät ateriat. Illalla alkaa väsyttää yllättävän aikaisin, ottaen huomioon että kaksi yötä on valvottu.

Perjantai 18.08.06

Aamunraikkaana ylös hieman seitsemän jälkeen. Poika menee kouluun joten sen vuoksi aikainen herätys. Kyllä tuo yksinkin osaisi lähteä mutta takuu varmasti ei viitsisi syödä aamupalaa. Sitten ihmetellään kun päätä alkaa särkeä. Nytkin tuo menee hieman viimetinkaan mutta kouluun ei mennä ilman aamupalaa, vaikka sitten myöhästyisi. Se on sitten kiva selittää opettajalle. Sen jälkeen itselle jää aika paljon luppoaikaa, koska sali aukeaa vasta 9.45. Ehdin siis syödä kaksi ruokaa ennen salia. Saattaa vaikuttaa energiatasoon. Salilla eron huomaa selvästi kun on syönyt enemmän kuin aamupalan, joten koetan treenata hieman kovempaa. Selkätreeni taas vuorossa ja nyt sitten niitä painoja lisää. Yllättävää kyllä että ylätaljassa ei painoja paljon pääse lisäämään mutta muissa liikkeissä kylläkin. Hyvä treeni ja hyvä fiilis. Kotona kyllä syöminen meinaa repsahtaa iltasella. En oikein tajua miksi. Osaksi se on sitä että kun alkaa pieni vapaa töistä niin vapaata haluaisi pitää kotonakin tietyistä asioista. Kumma kyllä, ei tämä vielä ole kovin vaikealta tuntunut, vaikka Janne varotteli että saattaa tulla hankalia päiviä. Kyllä minä tuohon kaveriin luotan joten pysyn varpaillani ja seuraan tiiviisti tilannetta.

Lauantai 19.08.06

Herätessäni en tiennyt, millainen päivä tästä tulee. Heräsin kun uni loppui, söin aamupalan ja olin valmis päivän haasteisiin. Käytiin kaupassa ja vieläkin kaikki näytti hyvältä. Sitten kaupan jälkeen tuli halu syödä hieman jotain muuta kuin pitäisi. No söin pastaa ja jauhelihaa, ei se vielä ole paha. Sitten seuraavaksi tuli syötyä leipää, hieman runsaammin. Ja sitten taas sitä pastaa ja jauhelihaa. Ja sitten vohveleita jätskillä ja hillolla ja sitten karkkia ja sitten muffinssi ja sitten hieman karkkia lisää ja sitten leipää... Jotenkin katosi kontrolli koko syömisestä. Ei osaa sanoa miksi. Mutta arvatkaas mikä olo siitä tuli. Fyysisesti halusin illalla oksentaa, henkisesti halusin ampua itseni. Karmea olo kaikin puolin. Ennen kuin nukkumaan pääsin, oli pakko syödä maitorahkaa ja ananasta, ihan kuin tuosta nyt jotain apua olisi. Kaamea päivä ja juuri ennen Jannen tapaamista. Kyllä näistä päivistä varoteltiin mutta en arvannut että olisin noin voimaton tuossa tilanteessa. Huomenna on otettava vahinko takaisin.

Sunnuntai 20.08.06

Aamulla nukuin tarpeeksi pitkään. Mieli oli vieläkin hieman apea ja olo oli muutenkin kuin pienessä krapulassa. Tänään olisi siis salipäivä ja Jannen kanssa samalla tapaaminen. Toivottavasti Janne huomaa jotain tuloksia, koska itse niitä on tosiaan vaikea huomata. Mutta ruokavaliosta pidän tänään huolen. Hieman tuo syöminen meinas mennä raiteilta kun kävimme vierailulla ja siinä menikin aikaa yllättävän paljon. Kotiin tullessa äkkiä murkinaa mahaan ja salille neljäksi. Salilla sitten tapasin Jannen ja napsittiin kuvia treenin lomassa. Niitä kuvia löytynee tämän päiväkirjan ohesta ja galleriasta. Jannen mielestä olen muuttunut merkittävästi viime kerrasta mutta saa jokainen itse asiaa tutkia. Itse huomaan ehkä pienen muutoksen. Vedän samalla melkoisen kovan hauis/ojentaja treenin, koska Janne on vieressä kannustamassa. Kerroin tuosta edellisen päivän syömisestä ja olo helpottuikin melkoisesti. Jannen mukaan silloin kun siltä tuntuu niin pitää syödä se päivä niin paljon kuin napa vetää, mutta sen on jäätävä siihen päivään. Siitä saa elimistö vaan uutta puhtia. Tuo on pidettävä mielessä, vaikka en aio ihan heti ruvetakaan mässäämään. Kotiin tullessa on hyvä ja motivoitunut olo. Treeni tuntuu sujuvan koko ajan vain paremmin joten ehkä tuo kehitys tosiaankin on oikean suuntainen.

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu