<- Palaa "historia" -pääsivulle 

Mari Tirroniemen kisoihin valmistautuminen
| Taustaa | Viikot 49-52 | Viikot 53-2 | Viikot 3-6 | Viikot 7-9 | Viikot 10-12 | Viikot 13-14 | Viikot 15-16 |

Viikko 7

No niin, toiveet korkealla lähdin maanantai aamuna lenkille kera sauvojen. Tarkkailin sykettä, en päästänyt sitä nousemaan vielä kovinkaan paljon yli 120. Hyvältä tuntui. Olotilan tarkkailu jatkui koko päivän töissä, mittailin ruumiinlämpöä ja tnnustelin sykettä. Kaikki tuntui olevan kunnossa. Niinpä läksin salille kevyesti jalkoja treenaamaan, ei mitään kiirettä ja kunnon palautukset. Tein myöskin aerobista päälle sykettä tarkkaillen. Tulin siihen tulokseen, että jos en kuuden lepopäivän ja kuumeettoman päivän jälkeen ole kunnossa, niin kyllä kroppa ilmaisee tilanteen maanantain treenien jälkeen.

Tiistai aamu koitti, ja olin elossa =). Niinpä lähdin lenkille ja otin hiukan kovemmin kuin eilen. Paino oli tippunut kilon, siis niitä kertyneitä nesteitä, muutenhan tilanne on pysynyt muuttumattomana. Hyvältä tuntui edelleen ja aloin jo hiukan hymyilläkin, täältä vielä noustaan lavalle! Illalla kävin treenaamassa olkapäät ja ojentajat,samoin vatsan ja tein aerobisen. Kun tulin onnellisena kotiin ja söin, alkoi lievä vatsakipu tuntua jälleen palleassa. Ruumiin lämmössä ei kuitenkaan mitään muutosta ja suljin inhottavan tunteen pois mielestäni, ajattelin että se menee kyllä ohi ja kaikki on hyvin. Heräsin yöllä, minua paleli. Puin vaatetta päälle ja menin takaisin sänkyyn, alaselkää ja päätä särki jälleen, vatsa kipu poissa. Mittasin yhden aikaan yöllä kuumeen, 38.2. Alkoi sitten harmittamaan niiiin paljon etten nukkunut enää silmäystäkään koko yönä.

Aamulla soitin lääkärilleni ja kysyin mitä tehdään... Verikokeissani ei mikään viittaa mihinkään tulehdukseen eikä viruksiakaan löydy. Ylikunto? Mielestäni ei, muita oireita en tunnista ja olen kerran senkin kokenut. Kuumetta kesti sellaiset 12 tuntia, en ottanut mitään lääkettäkään,ajattelen että menee nopeammin ohi. Iltapäivästä olo jo aika normaali, lämpö 36 mutta väsynyt. Olen siis jälleen sairaslomalla, maanantaina töihin.

Nyt kuumeettomia päiviä takana kaksi ja olo ihan normaali, vatsakipuakaan ei ole tuntunut tiistain jälkeen. Lauantaina ajattelin käydä hiukan kävelemässä ja haukkaamassa raitista ilmaa, sunnuntaina koitan treenata kevyesti jotain pientä, esim. hauista ja ojentajaa. Edelleenkin toivossa on hyvä elää ja motivaatiota minulla vastoinkäymisistä huolimatta on, taistelen pienellä kiukulla tilannetta vastaan...


Viikko 8


Edellinen viikonloppu sujui aika rauhaisaan tahtiin, mitään kovin sykettä nostavaa en siis tehnyt. Nyt maanantaina heti ensimmäiseksi aamulla leposykkeen tarkkailu ja sitten päätös lenkin kovuudesta; rauhallisesti otin. Samoin illan punttitreeni, selkä ja pohkeet rauhallisesti pumppaillen ja aerobista päälle. Ruoka pyörii mielessä aika tiiviisti, en sairastelun aikana ole pitänyt reilumpia syöntipäiviä ja se alkaa jo tuntua. Toivon pysyväni kunnossa nyt, jopa senkin vuoksi että saisin vkonloppuna hiukan herkutella...

Tiistaiaamuna lähdin myöskin lenkille, mutta en malttanut ottaa enää rauhallisesti vaan kiristin hiukan tahtia. Varsinaista salitreeniä en kuitenkaan tänään tehnyt,kävin hiukan venyttelemässä ja treenaamassa vatsoja. Olo tuntuu erittäin hyvältä ja seuraavalle päivälle suunnittelin ottavani etureisitreenin ihan kunnolla!

Keskiviikkona jälleen aamun happihyppely ja hiukan tuuletusta, viikko puolivälissä ja tankkaus lähenee =) Paino 62.5 kg, eli samassa suurinpiirtein kun sairastelun alussa parisen viikkoa sitten... Salille päästyäni illalla siellä oli niin kovasti väkeä ja tuntui että KAIKILLA oli sama treeni kuin minulla,eli joka ikinen laite mitä olisin voinut ajatella käyttäväni, oli varattu. Siinä sitten jonottaessa treenistä tulikin loppujen lopuksi aika rauhaisa, tai ainakin ylipitkät palautukset. Sarjat sain kuitenkin tehtyä tehokkaasti ja aerobisen sata lasissa päälle. Jos en ole kunnossa, niin viimeistään tämän etureisitreenin jälkeen huomaan sen.

Torstai aamu koitti. Leposyke oli hiukan koholla,joten jätin lenkin välistä ja lähdin kerrankin etuajassa töihin enkä myöhästynyt bussistakaan! Treenasin kuitenkin illalla hyvällä sykkeellä olkapäät ja ojentajat sekä puoli tuntia porraskonetta päälle. Jalat aika kipeät eilisestä, muuten hyvä olo.

Hohooo, perjantai!! Ja kaikki ok!! Täydet lenkillä sauvojen kanssa, bussissa matkalla töihin suunnittelin lauantain hiilaripäivälle herkkuruokia, nieleskelin vesi kielellä malttamattomana... Salilla rinta ja hauis sekä vatsat. Illalla kotona ennen nukkumaan menoa laitoin riisipuuron uuniin yöksi jotta se olisi aamulla herätessä valmista =) Puuro uunissa häiritsi nukkumistani niin paljon että kävin muutaman kerran uunilla tarkistamassa tilannetta, odottelin joko olisi kypsää..

Ja lopultahan se olikin. Erittäin mukavaa herätä tuoreen puuron tuoksuun ja aloitella aamu hyvällä ruualla. Tasaiseen tahtiin söin pitkin päiää, kuitenkin niin että illalla yhdeksän maissa viimeisen kerran ,eikä enää mitenkään hirveän paljon. Kaiken kaikkiaan 3200 kcal sain syötyä,enkä totta puhuakseni olisi malttanut millään lopettaa.

Sunnuntaina täysillä lenkille ja sitten puntarille. Arvuuttelin itsekseni paljonkohan on mahtanut paino nousta syömisestä ja yllätyksekseni se olikin hiukan laskenut! Taisin siis todella olla sen tarpeessa, hienoa. Tälle päivälle onkin alhaisimmat kalorit, eli 1200. Päivällä salille treenaamaan takareidet ja pakarat sekä 30 minuuttia stepperiä päälle. Ja kyllä hiki lensi ja aineenvaihdunta pelasi. Illaksi oli vielä tiedossa eräs muuttourakka Jyväskylässä,joten kyllä tässä hiilarivarastot tyhjenee taas hetkessä.


Viikko 9


En mennyt maanataina aamulla lenkille. En kertakaikkiaan kyennyt,eikä se oikeasti ollut edes tarpeen. Se muutto oli ihan hirveää, neljänteen kerrokseen eikä hissiä! Kaiken kaikkiaan neljä tuntia juoksua edestakas, ei taukoja koska oli kiire. Ja koska kaveria on autettava hädässä, homma hoidettiin kerralla kuntoon ja yöllä takaisin Tampereelle. Maanantai-iltana treenasin etureidet ja vatsan sekä poljin stepperiä. Treenin piti olla kova, muttei jaloissani ollut yhtään potkua eilisen jälkeen, enkä ottanut siitä kyllä mitään paineita. Tiedän että menee pari päivää kun siitä palaudun.

Tiistaina sitten lenkille ja illalla hiukan poltetta käsivarsille, eli superina hauis-ojentaja treeni sekä aerobinen päälle. Tänään evästä 1600 kcal ja hirmuinen nälkä.

Keskiviikkona olikin sitten lepopäivä. Tietysti aamulla happihyppely, mutta töiden jälkeen kotiaskareiden pariin. Jälleen tänään alhaisimmat kalorit, 1200.

Torstaina paino olikin 61.7 kg. Ilmeisesti pikkuhiljaa homma alkaa jälleen etenemään vaikka sainkin kolmisen viikkoa "takapakkia" kuumeilusta. Toivottavasti se pakollinen lepo kääntyy vielä minulle voitoksi... Salille treenaamaan selkä ja pohkeet sekä vatsat.

Tämä viikko on sujunut erittäin hienosti lukuunottamatta maanantain väsymystä. Viime lauantain tankkauksen jälkeen ruoka ei ole pyörinyt mielessä ja on oikein levollinen olo vaikkei tässä todellakaan laakereilla maata! Tietenkin tänään, perjantaina aamulenkin jälkeen bussissa töihin matkatessani suunnittelin kaupasta hankittavia ruokia, jälleen lauantaina syön paljon ja hiilihydraattia lähinnä. Mukavaa...

Lauantaina heräilin jälleen tuoreen puuron tuoksuun. Kaiken kaikkiaan söin 5 suurta ateriaa, ja n. 3000 kcal. Mitään rasittavaa en tehnyt koko päivänä -tai no olin kaupungilla vaateostoksilla 3 tuntia =)

Sunnuntaiaamuna läksin reilun tunnin lenkille mukavaan, lämmittävään auringon paisteeseen. Kun tulin takaisin, hiukan jännitti mitä puntari näyttää, mutta paino olikin jälleen tippunut tankkaamisesta huolimatta. Iltapäivällä kävin treenaamassa takareidet ja tein puoli tuntia aerobista. Hirveä nälkä ja kalorit tänään alhaisimmillaan. Tästä on hyvä jatkaa, mielenkiinnolla odotan lopputulosta tästä urakasta. Hyvällä fiiliksellä ensi viikkoon!!


Mari Tirroniemi

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu