<- Palaa "historia" -pääsivulle 

Mari Tirroniemen kisoihin valmistautuminen
| Taustaa | Viikot 49-52 | Viikot 53-2 | Viikot 3-6 | Viikot 7-9 | Viikot 10-12 | Viikot 13-14 | Viikot 15-16 |

Viikko 3

Jälleen maanantai aamuna sama ongelma kuin viimevkollakin; vatsa tuntuu oudolta, turvonneelta. Tein lenkin kovalla sykkeellä sauvojen kera. Mietin josko olisin juonut viimepäivinä liian vähän vettä ja se vaikuttaisi vatsaan. Yritin tarkkailla juontiani ja kyllä tänään vettä menikin paljon. Kevyt Jalkatreeni töiden päälle sekä ilta-aerobista se 25 minuuttia.

Tiistai aamuna sitten tiesinkin jo herätesäni että nyt tulee huono päivä. Vatsa ihan omituinen, kipeä ja kramppaileva. Pelkäsin jo että olisiko umpisuolessa tulehdus. En mennyt lenkille, ja töissäkin oli todella vaikeaa olla. Nälkä ei ollut koko päivänä ja se on huono merkki...yleensä vaikka olisin kuinka kipeä, niin ruoka kyllä tälle tytölle maistuu. Ruokailut jäivät siis minimaalisiksi mutta vettä meni runsaasti. Menin töistä suoraan kotiin ja vain makailin. Iltaan mennessä olo hiukan parani ja sain jotain syötyäkin.

Yön aikana laukoin veskin puolella aika tiuhaan,lähes hermostumiseen saakka. Aamuun mennessä kaikki ok, ja eikun täysillä lenkille! Koko päivän oli ihan hirveä nälkä, varmasti tiistainkin edestä. Tuntui ettei mikään riitä. Tämä keskiviikko päiväkin meni levossa -tai no töistä kaupungille ostoksille ja iltaan saakkahan siinä meni.

Torstaina jälleen normaali rytmi. Lenkkejä on jäljellä jokaiselle aamulle,paitsi sunnuntaille. Punttitreenissä vuorossa kevyesti rinta ja hauis + vatsat sekä aerobista ja venyttelyt päälle. Tänään piti käydä mittauttamassa rasva%, mutta en päässyt töistä tarpeeksi ajoissa,joten ensi viikolla paremmalla onnella. Paino tänä aamuna oli 63,3 kg, hiukan on tippunut viime viikosta.

Mukavaa, perjantai ja viikonloppu edessä! Heräsin jo 5:00 aamulla pirteänä ja painelin pihalle. Jännä kuinka unen tarve oon vähentynyt,ihan hyvin jaksan kuuden tunnin unilla jo toista kuukautta. Tietysti viikonloppuisin pyrin nukkumaan niin paljon kuin vain jaksan, mutta tiedän että nyt on menoa ja meininkiä, ei ehdi nukkumaan. Treenivuorossa selkä ja vatsat sekä aerobinen jälleen. Venyttelinkin palautusjuomaa juodessani... Rauhallinen koti-ilta, huomista odotellessa ;)

Oli tarkoitus nukkua lauantaina piiitkään. No silmät aukes 07:00 mutta makasin väkisin vielä pari tuntia ennenkuin lähdin taas Pispalan rappusia ravaamaan. Sitten aamupuurolle /kahville ja parin tunnin päästä salille tekemään viikon viimeinen treeni, eli olkapäät ja ojentajat. Sitten kotiin jälleen syömään ja koitin ottaa parin tunnin nokoset ennen yöjuoksuja,mutta eihän siitä mitään tullut.... ja unirytmi meni tietysti sekaisin kun tulin kotiin siihen aikaan kun yleensä viikolla herään.

Niinpä sunnuntai meni pienoisessa horroksessa, kolmisen tuntia nukkuneena. Paino oli jälleen hiukan tippunut, nyt 62,9 kg. Ensi viikkoa valmentajan kanssa suunniteltiin, ja otamme 9. diettiviikolla käyttöön ns. tankkauspäivän. Kuusi päivää viikosta syön kaloreita vaihdellen kaeskiarvolta 1600 kcal ja sunnuntaina potkaistaan aineenvaihduntaa korkeammalle sellasella 3000 kalorilla joka olisi tarkoitus ottaa lähinnä hiilihydraateista. Menisipä päivät nopeasti että saan sitten sunnuntai aamuna herätä tuoreen täysjyväpatongin tuoksuun......enkä todellakaan nuku silloin pitkään kun kuola alkaa valua pelkästä odotuksestakin varmana jo perjantai-iltana :0)


Viikko 4


Normaalikuviot maanantaiaamuna, tunnin lenkille ja kiireellä töihin. Jälleen näin bussista vain perävalot ja jäin odottelemaan seuraavaa. Tähän on viimeaikoina jo tottunut. Onneksi työaikani on liukuva, joten siinä mielessä ei vahinkoa pääse tapahtumaan. Tänään kaloreita 1900 ja illalla jalkatreeni. Kaikki sujui hyvin ja jaksoin mainiosti. Varasin perjantaille ajan rasva% -mittaukseen,toivottavasti tällä kertaa ehdin.

Tiistaina samoin lenkille ja töiden jälkeen rinta-hauis-vatsa -treeni sekä aerobista 25 minuuttia treenin päälle. Kaloreita 1600 ja kova nälkä on! Ei mitään ihmeellistä, viikonloppua odottelen jo...

Keskiviikko on lepopäivä, mutta kävin kuitenkin aamulla lenkillä. Tiedän, raju päivä tulossa, evästä ihan törkeen vähän, 1300 kcal. Töissä meidän ihanat terminaalin pojat toivat minulle extra patterin jalkoihini, palelin niin paljon, että istuin takki päällä ja sormet kohmeessa näpyttelin tietokonetta. Tajuton nälkä koko ajan, ja vatsakin kipeenä samasta syystä.

Torstaihin mennessä paino ei ollut tippunut viimeviikosta yhtään. En käynyt lenkillä ollenkaan, kiiruhdin mahdollisimman aikaisin töihin. Jälleen evästä 1600 kcal ja illalla treenivuorossa selkä ja vatsat, sekä 25 minuuttia aerobista. Kummaa ettei paino löysää yhtään.... tänään oli jo sitten sellainen "kuutamo" päivä, että kyllä tietää sunnuntain tankkauksen tulevan oikeaan aikaan. Tuntuu ettei jaksa yhtäkkiä yhtään mitään, edes puhua asiakkaiden kanssa.

Sinnikkäästi perjantaiaamunakin paino edelleen samassa, välillä viikon aikana käynyt korkeammallakin. Neljäs aamulenkki tänään ja töistä menin suoraan mittaamaan rasvat. Pihdit näyttivät 19.4%. Vaikea sanoa mihin rasvat pitäisi saada, kun ei ole vertauskohdetta. Viimekisadietillä en mitannut ollenkaan. Mutta veikkaisinpa näin, että jos 13-14% kieppeille saisin, niin olisi varmaan aika hyvä. Illalla Olka-ojentaja-vatsat sekä aerobista salilla. Viikon punttitreenit on "pulkassa", vielä yksi lenkki jälellä ja sunnuntaina herkutellaan!

Perjantain ja lauantain välisenä yönä en nukkunut juuri ollenkaan. Kroppani päästi sitten suunnilleen kaikki nesteet pihalle ja laukoin koko yön wc:n puolella. Kun tulin aamulla lenkiltä, kirjasin lauantain painoksi 62.1, eli periaatteessa 800g tippunut viimeviikosta. Muuten lauantai lepopäivä ja illalla tyttöjen saunailta. En kylläkään jaksanut lähteä katsastamaan yöelämää, niin vähän nukuin edellisenä yönä. Haaveilin vain sunnuntaiaamusta ja tuoreesta patongista...

Heräsin kahdeksalta aamulla valmistelemaan herkkuja sunnuntaipäiväksi. Söin paljon jasminriisiä, tomaattipastaa, täysjyväleipää -ja patonkia, ruissämpylöitä, hiukan vähärasvaista juustoa ja leikkelettä, sorbettijäätelöä.... Ihana vain syödä! Tempaisin sellaiset 3200 kcal ja siis pääasiassa hiilihydraateista.


Viikko 5


Tankkaus nosti painoa 1.5 kg, mutta niin pitikin, tarkoitus onkin täyttää hiilihydraattivaarastot / lihakset jotta aineenvaihdunta saa hiukan potkua ja jaksan treenata. Heti alkuviikkoon sitten 110 lasissa treenit, eli maanantai aamun lenkki hyvällä sykkeellä sauvojen kanssa.Kroppa tuntui jäykältä ja lenkki takkuiselta, mutta sitkeästi vedin loppuun saakka. Illalla salilla kovin treeni, eli jalat. Lähes oksennus kurkussa treenasin ja aerobinen päälle. Tänään tankkauksen jälkeen pidän myöskin vähiten kaloreita, eli sen 1300. Hyvä fiilis sitten kun huonosta olosta selvisin :

Tiistai olikin jo helpompi päivä. Jälleen täydet lenkillä, paino tippunut heti kilon eilisestä. Salilla teimmekin pikku muutoksen ja treenasimmekin hauiksen ja ojentajat supersarjatekniikalla ja voi sitä tuskaa käsivarsissa...

Keskiviikkona alkoi ongelmat jälleen vatsan kanssa. Aamusta heti tuntui omituiselta ja turvonneelta. Kävin lenkillä ja kun söin aamupalan, alkoi kipu palleassa. Sitä sitten jatkui koko päivän aina kun söin jotain tai kun nälkä pääsi ylättämään. Huono fiilis. Menin kuitenkin salille ja vedin selkä treenin ja aerobisen päälle.

Torstaina sama juttu jatkui. Onneksi on lepopäivä, en mennyt lenkillekään. Tulin töistä suoraan kotiin kiemurtelemaan sänkyyn tuskissani. Meillä töissä riehuu edelleen vatsatauti ja nyt myöskin viimeaikoina influenssa, ehkä n. 20 ihmistä on ollut jo sairaslomalla jomman kumman tai molempien vuoksi. Toivoin niin hartaasti että vatsa tulisi kuntoon, viikonloppuna oli suunnitteilla jälleen tankkauspäivä...

Torstain ja perjantain välisenä yönä heräsin 01:00 hirveään tuskaan vatsassa. Hetken jo ajattelin että on lähdettävä päivystykseen, mutta sinnittelin aamuun. 05:00 sain hiukan nukahdettua ja kuudelta soi kello. Tosi pirtee... No lenkki jäi välistä,aloin pakata kamoja ja olin lähdössä jo 7 töihin että ehdin ottaa parin tunnin päikkärit ennen treenejä illalla. Päätäni särki myöskin mielettömästi ja tuikkasin kuumemittarin kainaloon.Olin toki kaikkea muuta kuin terveen näköinen ja kuumettahan olikin reilu 38. Ensimmäinen ajatus: voi ei, en saa tankata! Kiire loppui siihen, söin aamupalan ja menin nukkumaan. Kävin lääkärissä ja sain peräti kyseisen päivän verran sairaslomaa ja närästyslääkettä...

Lauantaina olo jo miljoona kertaa parempi. Närästyslääkkeet tepsivät + maitohappobakteerit, eikä kipua ole ja turvotuskin laski heti. Kuumetta ei ainakaan aamusta ollenkaan, mittari näytti 35.7, eli normaalia minulle. Lepäilen tottakai koko viikolopun ja maanantaina alkaa taas rutiinit. Toivottavasti pääsi näin vähällä. Nyt on vähäksi aikaa kielletty maitotuotteet ja kahvi. Maitotuotteet ei tuota ongelmaa, mutta ne aamukahvit!!

Sunnuntaina myöskin ihan lepäilyä ja valmistautumista ensi viikkoon. Ensiviikosta lähtien punttitreenini jakautuu viiteen päivään, treenaan etureidet ja takareidet eri päivinä. Näin saan lisää kulutusta ja treeniajat lyhyemmiksi.


Viikko 6


Maanantai-aamuna olo tuntui todella hyvältä ja voimakkaalta, lenkkikin meni niinkuin siivillä. Intoa täynnä uuteen viikkon painelin töihin ja suuret suunnitelmat mielessä diettiä ja treenejä ajatellen. Kun olin ollut pari tuntia töissä, alkoi armoton ala-selän jomotus ja päänsärky. Sormet menivät ihan jäisiksi ja aloin täristä kauttaaltaan horkassa. Kuumemittari kainaloon ja kaikki sormet ristissä toivoin ettei olisi sitä miltä tuntui. Paha takaisku, kuumetta 39.6. Ei muutakuin lääkäriin ja kotiin ja harmitti niin vietävästi... Viikko sairaslomaa ja totaalilepoa.

Näin ollen tältä viikolta ei ole juurikaan raportoitavaa, olen vain nukkunut ja syönyt, onneksi on ollut nälkä. Kuume tosin laski heti seuraavaksi päiväksi normaalilukemiin, mutta olen silti ottanut ihan iisisti.

Kun 5 kuumeetonta päivää on takana, lähdin sunnuntaina aamulenkille ja ihan kevyesti ilman sauvoja. Näin syke ei noussut korkealle, siinä 100-105 kieppeillä. Aion myöskin mennä illalla salille treenailemaan vähän kaikkia lihasryhmiä, kuulostelemaan miltä kroppa tuntuu. Venyttelen myöskin hyvin, sillä tämä viikon makailu on jäykistänyt minua ihan kohtuudella.

Toiveet korkealla ensiviikkoa ajatellen, ei olisi aikaa enää sairastaa, kun kisoihinkaan on aikaa enää 10 viikkoa. Paino ei luonnollisestikaan maatessa tipu, päinvastoin, kroppani on taas kerännyt nestettä hulppeat 1.5 kg.


Mari Tirroniemi

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu