<- Palaa "kisoihin valmistautujia" -pääsivulle 

Kaisa Piipon kisoihin valmistautuminen
| Taustaa | Viikot 21-22 | Viikot 23-24 | Viikot 25-26 | Viikot 27-28 | Viikot 29-30 | Viikot 33-34 | Viikot 35-36 | Viikot 37-38 |
| Viikot 39-40 | Viikot 41-42 | Viikot 43-44 | Viikot 45-46 | Viikot 47-48 | Viikot 49-50 | Viikot 51-52 | Viikot 1-2 | Viikot 3-4 |
| Viikot 5-6 | Viikot 7-8 | Viikot 9-10 | Viikot 11-12 | Viikot 13-14 | Viikko 15 | Viikko 16 |

Viikko 25

Viikko alkoi mukavasti auringon paistaessa. Maanantaina suunnistin salille tekemään jalka-käsitreenin. Vaikka ilmastointi salilla pelaakin, tuli kyllä ihan hirmuisen lämmin! Saa nähdä, miten siellä Arizonan paahteessa selviää. Onneksi amerikkalaiset ymmärtävät tehokkaan ilmastoinnin päälle. Treeni sujui hyvin ja sain taas nostettua muutamia painoja. Ihanan vetreä olo salin jälkeen kun keho on tehnyt kunnolla töitä. Illalla hyppäsimme mieheni kanssa jälleen moottoripyörän selkään ja huristelimme Pyynikintorille katsastamaan uuden Cafe Carbo -kahvilan. Söimme vähähiilihydraattista suklaakakkua (sopii jopa minun ruokavaliolleni, välillä!) ja nautiskelimme vaan ihanasta kesäillasta.

Tiistai oli järkyttävän kiireinen päivä. Aamulla kävin "aamulenkillä" pyörän selässä: pyöräilin reippaasti noin puoli tuntia. Lenkin jälkeen painelin keskustaan ja osteopaatille hoidattamaan jumittunutta rankaani, joka osteopaatin käsittelyssä paukkuikin aika kovasti. Koko päivän juoksin ympäri kaupunkia kiireessä. Jalkahoidon ja työasioiden lomassa ehdin hotkaista tonnikalapurkin ja herkullisia kotimaisia tomaatteja (jotka juuri nyt menevät ihan hedelmistä! Olen ihan koukussa niihin). Vaikka iltapäivästä olo oli jo melkoisen nuutunut aika surkeiden syömisten ja pitkän päivän takia, menin kuitenkin aerobic-tunnille hikoilemaan. Tunti oli ihana ja haastava. Tykkään todella paljon koreografisista aerobic-tunneista, joilla pääkin saa työskennellä. Tunnin lopussa meno oli sen verran kovaa, että onnistuin tulemaan hypystä alas hiukan huonosti ja loukkasin toisen nilkkani. Jumppasin silti tunnin loppuun... ja vasta seuraavana aamuna totesin, että ei olisi ehkä kannattanut.

Aamulla nilkka oli arka eikä taipunut kovin hyvin vaikka turvotusta ei näkynytkään. Päivän ensimmäinen ohjelmanumero salitreeni - kyytiä selälle ja rinnalle. Rauta oli nöyrää! Olkapäät jäi tekemättä, kun saimme kuulla automme olevan sakkopaikalla. Tuli nimittäin hiukan kiire! Salin jälkeen menin 1,5h hierontaan. Jalkojen hieronta on aina tuskallista ja sitä se oli myös keskiviikkona. Lihashuolto on kuitenkin todella tärkeä osa harjoittelua ja uskon vakaasti sen edesauttavan kehitystä. Naisilla kehitys on niin hidasta, että mielestäni jokainen euro järkevästi sijoitettuna harrastuksen edistämiseen on sen arvoista. Loppupäivän tokenin hieronnasta ja selvittelin tulevaa Arizonan reissua. Lentoliput on vihdoin hankittu: lähtö on 13.7.2005. Enää oma koti auringon alta puuttuu.

Torstaina nilkka ei edelleenkään sallinut aamulenkkiä, joten jouduin tyytymään pelkkään salitreeniin. Kovasti tekis mieli tehdä aerobista. Salilla tein taas jalat ja kädet ja treenin alussa myös eilen väliin jääneet olkapäät. Treeni kulki aivan loistavasti ja varsinkin olkapäätreenissä voimien lisääntymisen huomasi taas useampana toistona kuin edellisellä kerralla. Myös varsinkin hauis tuntuu ottavan pitkästä aikaa hyvin treeniä vastaan ja voimaa tarttuu taas hitaasti. Se junnasi pitkään paikallaan ja olin jo tuskastua koko hauistreeneihin. Illalla mietiskelin juhannusruokia valmiiksi ajatustasolla: kanaa, naudan pihvejä, uusia perunoita, vesimelonisalaattia, tuoretta patonkia, jälkiruuaksi jäätelöä&hedelmiä... ja tiedossa oli myös kerran kuussa itselleni sallima täysin vapaa viikonloppu ilman mitään ruokien laskemisia.

Juhannus hujahti taas nopeasti ohi: perjantaina Särkänniemessä kieppumista ja lauantaina oleskelua ja lepäilyä. Sali oli kiinni koko viikonlopun joten annoin kropalle kaivattua lepoa. Ruoka maistui sen verran hyvin, että lauantaina löin 150 eurosta vetoa ystäväni kanssa, ettei karkkia tarvitse syödä ennen heinäkuun loppua. Herkuttelun jälkeen tavallinen, askeettinen ruokavalio tuntuu todella mukavalta. Siitä tykkää keho ja mieli - kunpa tämän saisi paremmin kerrottua muillekin, jotka pitävät puhdasta ruokavaliota kuolettavan tylsänä!


Viikko 26


Lähtö lähestyy huimaavaa vauhtia: enää kaksi ja puoli viikkoa Suomessa. Tämä viikko on kevyt joten teen salilla vain koko kropan treenit kolmesti viikon aikana. Joka paikka onkin todella kipeänä joten kevyt viikko tulee todella tarpeeseen. Maanantaina kävin aamulla ulkoiluttamassa sauvoja puolisen tuntia. Oli aivan upea ilma, Kaukajärven rannassa kukki kaikki mahdolliset kukat ja tuoksu oli huumaava! Ehkä Suomen kesää tulee sittenkin ikävä... Myöhemmin kävin salilla jumppailemassa kevyesti, kävelemässä kävelymatolla ja venyttelemässä. Ruoka ei oikein maistunut kun tuntuu että juhannusruokailut painavat edelleen masussa.

Tiistaina lähdin Helsinkiin jo seitsemältä aamulla viisumihaastattelua varten. Päivä menikin reissussa ja illalla Tampereelle palatessa kävin vain kääntymässä kotona ja suuntasin aerobic-tunnille: jälleen vuorossa fätti-tunti. Mukava ohjelma ja ohjaaja, ja jumppakin olisi ollut hauskaa mikäli masu ei olisi ollut kipeä koko tunnin ajan. Jostain syystä reissaaminen saa minut usein voimaan pahoin, vaikka söisinkin päivän ajan siististi. Ehkäpä ulkona syömässäni kanasalaatissa oli jotain pielessä.

Tähän viikkoon liittyy myös erikoisia käänteitä: vaihdoin lennosta valmentajaa. Asiaan ei liity mitään dramatiikkaa eikä koko juttu oikeastaan ollut millään tavalla sidoksissa minuun. Mielelläni olisin jatkanut yhteistyötä saman valmentajan kanssa, mutta se ei nyt juuri onnistu. Homma on kuitenkin nyt uusissa osaavissa käsissä ja parin viikon sisällä sekä ruokavalio että treenit tulevat muuttumaan - ehkäpä aika radikaalistikin. Luotan silti uuteen valmentajaan sataprosenttisesti: hän on vuosittain valmentanut useita kilpailijoita palkintosijoille saakka.

Keskiviikkoaamu alkoi ihanasti ylävartalon hieronnalla. Kovien treenien ansiosta lihakset ovat oikeastaan koko ajan todella kipeinä joten jokaviikkoiset hieronnat tulevat todella tarpeeseen. Vatsa oli edelleen kipeä, joten suunnittelemani salitreeni jäi välistä. Yritin parannella itseäni sohvalla makaamalla ja lukemalla uusinta Oxygeniä.

Torstaina olo oli jo hiukan parempi ja uskaltauduin salille. Koko kropan kevyestä treenistä tulikin hiukan suunnittelemaani raskaampi ja siihen kului kokonainen tunti. MP3-soittimen anti oli niin mukaansatempaavaa, että kaikki sarjat olisi tehnyt mieli tehdä loppuun asti! Illalla pääsin kivalle Näsijärven risteilylle työporukkani kanssa. Ruoka ei ollut ihan terveellisimmästä päästä, joten päivällinen meni tämän viikon herkkuaterian piikkiin. Viime viikkoina olen pistänyt merkille, että keho on tosi herkässä tilassa vieläkin ja paino nousee todella helposti. Keho kerää rasvaa helpommin kuin ikinä aiemmin. Ruokavalio on pakko pistää kuntoon nyt aivan kokonaan eikä kokonaisiin herkuttelupäiviin ole enää varaa, mikäli en halua olla kisadieetillä yli puolta vuotta. Tukevammassa kunnossa mielikään ei ole yhtä hyvä kuin silloin, kun tuntee olevansa timmi ja olo on sporttinen.

Viikonlopuksi lähdimme mieheni kanssa Pohjois-Suomeen vanhempieni luo. Koska salit olivat kiinni, vietimme mukavan viikonlopun mökillä ulkoillen, saunoen ja uiden (vesi on aina liian kylmää!). Liikuntaa tuli soutelun verran eli loppuviikko oli todella kevyt. Nyt alkaa se luopumisen tuska - lähtö on jo todella lähellä. Jätin toisen kissani vanhemmilleni hoitoon loppuvuodeksi. Ikävä tulee... niin kissoja kuin vanhempiakin!


Kaisa Piippo

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu