<- Palaa "kisoihin valmistautujia" -pääsivulle 

Kaisa Piipon kisoihin valmistautuminen
| Taustaa | Viikot 21-22 | Viikot 23-24 | Viikot 25-26 | Viikot 27-28 | Viikot 29-30 | Viikot 33-34 | Viikot 35-36 | Viikot 37-38 |
| Viikot 39-40 | Viikot 41-42 | Viikot 43-44 | Viikot 45-46 | Viikot 47-48 | Viikot 49-50 | Viikot 51-52 | Viikot 1-2 | Viikot 3-4 |
| Viikot 5-6 | Viikot 7-8 | Viikot 9-10 | Viikot 11-12 | Viikot 13-14 | Viikko 15 | Viikko 16 |

Viikko 37

Jo edellisellä viikolla väsyneen tuntoinen kroppa alkoi tällä viikolla pistää toden teolla hanttiin. Alkuviikosta olo oli jo jokseenkin voimaton, mutta treenasin silti tunnollisesti. Maanantaina kävin tekemässä voimajakson viimeisen treenin, kädet. Treeni oli nopea ja intensiivinen. Vaikka olo olikin voimaton, huomasin treenin jälkeen treenipäiväkirjaani tutkaillessa painojen nousseen hieman tälläkin kertaa. Jäin salille treenin jälkeen vielä polkemaan kuntopyörää ja venyttelemään vielä perusteellisesti. Illalla kävin jalkahieronnassa. Pohkeet on edelleen aika pahasti tukossa, mutta jospa ne tuon hieronnan avulla olisivat jo hiukan auenneet.

Tiistaina menin aamulla pilates-tunnille. Ihana tapa aloittaa päivä! Pilateshan koostuu pitkistä venytyksistä ja syviä lihaksia vahvistavista harjoituksista. Juuri sopivaa aamuliikuntaa. Iltapäivällä ajoin Katien luo Fountain Hills:iin: vuorossa oli ensimmäinen personal training -sessio hänen kanssaan. Ja kylläpä minut pistettiinkin hommiin! Ainakin nyt alkuun teen joka toinen kerta ala- ja joka toinen kerta yläkroppaa vahvistavia harjoituksia. Tiistaina kyytiä sai alakerta: kyykky- ja muita hyppyjä steppilaudalle, loikkaharjoituksia pihalla +38c asteen lämmössä, jalanheittoja, askelkyykkyjä parkkipaikalla. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olen treenannut ilman painoja niin kovaa, että viimeisillä toistoilla jalat kirjaimellisesti lähtivät alta! Treenin jälkeen olo oli todella tyytyväinen. Päivän kruunasi grillaus iltahämärässä omalla pihalla.

Keskiviikkona kävin tekemässä kevyen aamuaerobisen salilla ja sen jälkeen venytin edellisen päivän treenistä kipeytyneitä lihaksia. Jalat tuntuivat suorastaan piiskatuilta. Iltapäivällä kävin tekemässä olkapää- ja rintatreenin pumppityylillä. Paikat oli jo valmiiksi tosi kipeinä eikä treenistä oikein meinannut tulla mitään. Ainakaan kovin nautinnolliseksi sitä ei voinut sanoa. Tässä vaiheessa aina tietää tarvitsevansa lepoa: treeni tuntuu pakkopullalta ja salille lähteminen takkuaa.

Torstaina jätin salitreenit ihan suosiolla väliin. Jalat olivat kipeämmät kuin aikoihin. Venyttelykin tuntui pahalta. Iltapäivällä kävin tunnin hieronnassa ja myöhemmin illalla jooga-venyttelytunnilla. Ennen nukkumaanmenoa liotin kipeytyneitä lihaksia jälleen epsomsuolakylvyssä kunnes olo oli sellainen, että sulan pian itsekin kylpyammeeseen jos en nouse ylös. Tällä viikolla on kyllä uni maittanut... niin myös tänään. Nukun kuin tukki.

Perjantai oli kokonaan pyhitetty levolle. Sitä se olisi ollut kyllä muutenkin, sillä kurkku tuntui kipeältä heti aamusta ja nieleminen sattui. Sekös tästä vielä puuttuukin... väsyneen kropan lisäksi vielä joku flunssatauti. Loikoilin päivällä altaalla puoliunessa. Viikonloppu menikin sitten levätessä kurkkukipua parannellen. Jospa seuraava kevyempi viikko olisi hiukan täysipainoisempi ja voisin vihdoin treenata taas kunnolla. Todella turhauttavia tällaiset puolittaiset treeniviikot.


Viikko 38


Kiireinen maanantai, kun mennään taas täyttä höyryä! Aamupäivällä kävin ruokakaupassa ja aloin valmistautua henkisesti iltapäivän treenisessioon. Ajoin jälleen Fountain Hills:iin Katien luokse. Katie pisti minut tekemään yläkropan treeniä tällä kertaa: punnerruksia jumppapallolla, bosulla ja steppilaudalla, askellusta käsin steppilaudalle ja staattisia pitoja. Todella raskaita liikkeitä, vaikka näyttävätkin tosi kevyiltä kun joku muu niitä tekee! Syvät lihakset saa tosissaan kyytiä. Kotiin päästyäni olikin aika lähteä hakemaan mies töistä ja painua jälleen salille. Tein selälle pumppitreenin ja treenin loppuun vielä jalanheittoja. Aika surkeita on nuo liikkeet vielä tässä vaiheessa. Salin jälkeen illan kruunasi mikäpä muukaan kuin ihanan rentouttava hieronta.

Tiistaina pyrähdin kevyelle aamujumpalle salille. Tein alkuun 40 minuuttia aerobista kuntopyörällä ja sen jälkeen menin pilatekseen. Kumma kyllä, tuollakin tunnilla saa hien virtaamaan kun todella keskittyy pitämään sen keskivartalon kurissa alusta loppuun. Iltapäivällä kävin tekemässä nopsan pumppitreenin jaloille. Askelkyykyt on kyllä aina yhtä ilkeän tuntoisia, teki ne millä tyylillä hyvänsä. Treenin jälkeen poljin jälleen kuntopyörää puoli tuntia ja venyttelin kunnolla. Venyvyys on parantunut huomattavasti viimeisten viikkojen aikana kun olen tehnyt sitä järjestelmällisesti.

Keskiviikkona lepäilin käytännössä koko päivän lukuunottamatta lyhyttä venyttelysessiota katsellessani telkkaria illalla. Rusketin itseäni altaalla ja lueskelin Oxygeniä. Lepopäivinä on aina hyvä laittaa ruokia seuraavalle viikolle: paistan kerralla pari kiloa kananrintapaloja, muutaman paketin vähärasvaista naudan- tai kalkkunanjauhelihaa ja pari paketillista vähärasvaisia naudanlihasuikaleita tai -pihvejä. Kuorrutan lihat erilaisilla mausteseoksilla ja kaveriksi keitän ison kattilan riisiä tai tummaa pastaa. Sitten pakkaan ruuat kerta-annoksiin mitaten oikeat määrät minulle ja miehelleni. Molemmille on omat purkit ja ruokia saan tällä systeemillä tehtyä kerralla melkeinpä viikoksi kerrallaan. Kätevää kun ei tarvitse kokata joka ilta! Tämäntapaista etukäteissuunnittelua elämäntapa vaatii.

Torstaina venyttelin aamulla salilla melkein tunnin ja sen jälkeen menin fit ball -tunnille. Olin tosi pettynyt tunnin sisältöön, sillä kuvittelin sen sisältävän enemmän syviä lihaksia vahvistavia liikkeitä. Ohjaajana tunnilla oli joku ylipirteä kyykkyfriikki, joten kyykkyjä tehtiin sitten joka suuntaan ja kaikilla mahdollisilla eri variaatioilla. Tunnin nimi olisi ennemmin voinut olla "squat the hell out of your legs" eikä mikään fit ball. Pallolla kun ei paljon virkaa sillä tunnilla ollut. Illalla menin takaisin salille tekemään vatsa- ja pohjetreenin. Vatsalihakset ovat selkeästi vahvistuneet sen jälkeen kun niille tuli oma päivä! Ennen jalkojennosto telineessä oli aivan tuskallista jalat koukussakin, nyt saan tehtyä sarjat hienosti jalat suorana. Hyvä minä! Edistystä havaittavissa. Treenin päätteeksi venyttelin kunnolla ja tein vähän aerobista. Taivun melkeinpä jo spagaatiin, joten venyvyyskin on huomattavasti parempi.

Perjantaina kävin tekemässä aamulla hikisen tunnin aamuaerobisen. Minunhan ei pitäisi enää tehdä kovia aerobisia ollenkaan, mutta en voinut vastustaa kiusausta kun mp3-soitin oli täynnä niin hyvää musiikkia. Aamujumpan jälkeen oli tämän kuukauden mittailujen vuoro - kauhistus. Viime viikkoina olen lipsunut välillä ruokailuista, milloin minkäkin syyn vuoksi. Lisäksi juuri tämän punnituksen aikaan kärsin näistä naisten kuukausittaisista vaivoista, joten olo ei todellakaan ollut kovin mairitteleva. Niinhän sieltä tulikin sellaisia uutisia kuin pelkäsin: rasvaprosentti oli noussut, paino noussut ja kaikki mitat suurempia kuin ennen. Eli kaapissa nököttävät farkut eivät ehkä sittenkään ole itsestään kutistuneet... vaan minä olen paisunut! No, stressiä ei auta ottaa. Mieli oli kyllä aika maassa loppupäivän. Tässä vaiheessa ei huvittaisi varsinkaan sitä rasvaa enää kerätä - vai olisiko se sittenkin vain nestettä... heh, toiveajattelua! Onneksi minulla on upea mies joka jaksaa kannustaa aina eteenpäin. Hänelle olen kyllä ison kiitoksen velkaa, sillä samanlaisia ihmisiä ei ihan joka oksalla kasva.

Lauantaina kävin salilla tekemässä rinta- ja olkapäätreenin sekä aerobista. Olkapäät tuntuivat tukkoisilta eikä painot oikein tahtoneet liikkua, vaikka kevyitä olivatkin. Kotiintulomatkalla automme meinasi sanoa sopimuksen irti: lämmöt nousivat ja jouduimme kurvaamaan huoltoasemalle. Pääsimme lopulta kotiin ja hirmuisella kiireellä hiukan laittautumaan, sillä olimme illalla menossa hienoon ravintolaan syömään Katien ja hänen David-tuttunsa kanssa. Ajoimme siis Katien luo josta yhdessä jatkoimme matkaa Scottsdaleen, ravintolaan nimeltä Mastro's Ocean Club. Todella hieno paikka - se näkyi jo ulkopuolelta! Parkissa oli ties mitä urheiluautoja. Toki piti päästä kuvaan hienon Viperin kanssa, sellaisesta autosta meikätyttökin tykkäisi! Ruoka oli hyvää, mutta kallista. Katien kisadieetti on jo hyvässä vaiheessa. Olin luvannut Katielle jo etukäteen että söisin myös puhtaasti ihan sympatiasta... mutta millainen salaatti olikaan! Jäävuorisalaattia ja yksi iso katkarapu, hah! No, se oli sitten todella puhdas ruokailu. Muut söivät pihviä ja parsakaalia ja kuulemma hyvää oli. Ja hintavaa myös - harvemmin pihvistä saa pulittaa 35 taalaa.

Sunnuntaina automme oli sen verran heikossa hapessa, että kävimme tekemässä vaan nopsan treenin asuntokompleksimme salilla. Pumppailin vähän käsiä. Olen nyt pari viikkoa käyttänyt uutta tuotetta, SANin V12:sta, joka tuo kyllä ihan uskomattoman pumpin lihaksiin. Todella kivuliaan suorastaan. Vaikeaa määritellä, tuntuuko se enää edes kivalta. Mieheni otti minusta myös yhden kuvan, joka löytyy "Galleria" -sivultani. Siinä on hiukan vertailua: tuplat takaa 2004 keväällä ja nyt. Jotain olen ilmeisesti tehnyt oikein, kun rasvaprosentin ollessa samoissa lukemissa näytän... suorastaan.. urheilijalta? Eli ei muuta kuin tulta päin, edelleen!


Kaisa Piippo

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu