<- Palaa "Kuntoilijoiden päiväkirjoja" -pääsivulle

Ellan kuntoilupäiväkirja
| Taustaa | Viikot 29-30 | Viikot 31-32 | Viikot 33-34 | Viikot 35-36 |

Viikko 33

14.8.2006

Aamulla selkä/hauis treeni aloitti mukavasti viikon. Töissä alkaa olemaan jo aikamoinen kiire. Mielenkiinnolla odotan miten syksy menee. Illalla kävin kavereiden kanssa kahvilla kaupungilla ja vähän maailmaa parantamassa. Sain viimein haettua lisää proteiinijauhoakin.

15.8.2006

Eilen nukahdin jo yhdeksältä eikä väsymys tunnu häviävän mihinkään. Tänään minulta poistettiin viisaudenhammas mikä toi oman lisäleiman päivään. Nestemäisiä ruokia ja treeni vapaa. Koko ilta meni kiukutellessa kipuja ja outoa väsymystä.

16.8.2006

Aamulla oli jo vähän energisempi olo kuin eilen mutta joku tässä vieläkin hankaa. Voisiko se ruokavalion muutos vaikuttaa näin paljon? Minusta tuntuu etten mä ehdi mitään muuta tehdä kuin pakkailla kasseja ja eväitä ja roudata itseäni ympäri kaupunkia. Tämän kahden asunnon loukku alkaa nyt todella viemään mun energiat. Riipuen päivästä mulla on joko treenikassi, työvaatekassi, läppärilaukku tai sitten ihan oikea käsilaukku kannettavana. Kuitenkin useimmiten niin, että kaikki ovat mukana ja eväät siihen vielä päälle. Olen jo saanut nimityksen kassialma töissäkin, joten mä luulen ettei tämä ongelma ole yksin mun kuvitelmaa.

No aamulla kun olin taas saanut kassit valmiiksi ja huojuin tavarapaljoudessani ratikka pysäkille niin eikös se juuri pyyhällä siitä mun nenän edestä. Ajattelin, että jos vaikka poikaystäväni heittäisi mut töihin ja kipitin kotiin takaisin. Hän lupasi heittää mutta alkoi siinä kaikessa rauhassa hoitamaan vielä loppuja aamurutiineja. Siinä lomassa hän kuitenkin ehti kehoittamaan minua piristämään mieleni etten olisi aina näin loppu. Siis piristymään! Vesa ei todellakaan tajua! Siis eihän tässä mitään piristymistä tarvita, korkeintaan hieman tukea ettei ihan kaikki mun vapaa-aika menisi näihin logistisiin järjestelyihin! Helppohan se on kun aamulla pitää ainoastaan yksi paita silittää ja mukaan ei tarvitse ottaa kuin lompakko. Autonkin voi jättää kätevästi työpaikan halliin niin väliakös sillä vaikka olisi betoniporsas mukana.

Kai sanomattakin selvää, että lähdin ratikkapysäkille uudelleen ja tein päätöksen minkä luulen lisääväni energiamäärääni huimasti. Tästä lähdin minä olen arkipäivät omassa kodissani yötä. Kassi määrät pienenevät ja löytyypä kaikki tavarat sitten ainakin saman katon alta.

Töiden jälkeen menin tekemään rinta/olkapää- ja ojentajatreenin. Ojentajia ja olkapäitä on tosi kiva treenata ja jälkeenpäin oli huippu fiilis. Fillarin kotiin ja lähdin vielä lenkille. Ensimmäistä kertaa juoksu rullasi! Syke pysyä alhaalla, taivaalta tippui vettä ja ilma oli raikas pitkästä aikaa. Aloin miettimään jos hengitysvaikeudet ja korkeasyke ovatkin johtuneet ilmoista ja pölyn määrästä. Olen todella allerginen ja luulen, että mulle parhaita juoksukelejä ovatkin siksi sateiset päivät.

17-20.8.2006

Torstaina tein jalkatreenin ja kävelin sen lisäksi reilun tunnin lenkin. Jalkoja särki yöllä niin ettei saanut oikein edes nukutuksi. Pitäisi venytellä vielä paljon paremmin jos se auttaisi. Loppu viikko meni taas huiliessa kavereiden seurassa mökillä. Tuli syötyä niin paljon! Varmasti ei tullut kalorivajetta viikolle noiden viikonloppu mättöjen ansiosta. Ensi viikolla vähän viisaammin.

Viikko 34

21.8.2006

Viikonlopun syömiset tuntuivat kehossa maanantaina herätessä. Koko kroppa oli niin jumissa ja turvoksissa. Olo helpottui iltaan kohti, töiden jälkeen kävin puolen tunnin lenkillä ja sen jälkeen salilla. Energiaa olisi riittänyt vaikka millä määrin. Kotiin päästyä kaaduinkin sitten suoraan sänkyyn ja nukkumaan.

22.8.2006

Olo oli virkeä pitkän yön jäljiltä. Töiden jälkeen menin suoraan salille tekemään rinta/ojentaja/olkapää treenin. Kotiin käveltyäni olin ihan poikki ja nälkäinen. Hetken lepäilin ja söin ennen lenkille lähtöä. vastahakoisesti sain lenkkarit jalkaan ja sain itseni ulos juoksemaan. Ihminen syö kuulemma elämänsä aikana nukkuessaan 10 ötökkää, näistä 2 hämähäkkiä, montakohan ötökkää sitä syö lenkkipoluilla elämänsä aikana? Eilen meni ainakin useampi kurkusta alas törmättyäni mäkäräisparveen, ja pitihän sitä yksi saada silmäänkin. Tein kuitenkin tunnin lenkin ja venyttelyt siihen vielä päälle.

23.8.2006

Tänään ei ole tiedossa salia eikä juoksua sillä menen kokeilemaan uuden salin jumppatarjontaa. Ajattelin käydä Combatissa pitkästä aikaa. Ainakin ennen pidin siitä, todella tehokasta treeniä ja saa sopivasti aggreja purettua samalla. Nyt on ensimmäistä kertaa vakava herkkuhimo töissä! Tuntuu, että antaisin mitä vaan jos saisin yhden pullan kahvin kanssa. Aikaisemmin on ollut yllättävän helppo kieltäytyä kokousherkuista mutta tänään todella koetellaan luennettani! Niin kauan kun elän viikonloput vapaammin, olen päättänyt pitää nollatoleranssia herkkujen suhteen viikolla muuten ei tule mitään.

On ollut todella kiva lukea toisten kuntopäiväkirjoja ja etenkin huomata kuvista mieletön kehitys! Petriä ei varmasti enää tunnistaisi nyt jos näkisi ja pitäisi sen aloituskuvan perusteella päätellä kuka hän on. Onnea vaan lostavasta työstä! Ensimmäinen viikko kisoihin valmistautuvan Teijan päiväkirjasta oli mielenkiintoista luettavaa. Täytyy vaan ihmetellä miten tytöllä riittää sisua pitää tiukkaa diettiä yllä epäsäännöllisestä elämänrytmistä huolimatta. Tsemppiä vaan paljon!

24.8.2006

Aamusta heti salille 7.30. Vireys tasosta kertoo varmasti, että huomasin sittten salille päästyäni ettei minulla ole toppia/liivejä paidan alla. No tilanne korjaantui äkkiä mutta koko treeni meni vähän alpha-aalloilla. Työpäivä venyi seitsemään ja sen jälkeen ruokakaupan kautta kotiin leipomaan viikonlopun vieraita varten.

25.8.2006

Taas sama juttu, työpäivä venyi seitsemään. Tarkoitus oli päästä hyvissä ajoin tekemään ruokaa kotiin, niin se olisi sitten valmis kun ystäväni pääsisi perille. No Sanna oli jo oven takana ja minä vielä töissä! Äkkiä kotiin ja viikonloppu voi alkaa.

26-27.8.2006

Viikonloppu meni hyvässä seurassa nauttien vapaa-ajasta, ihanasta ilmasta ja hyvästä ruuasta. Ainut satsaus kuntoprojektiin täna viikonloppuna oli pitkät kävelyt kaupungilla ja uudet lenkkarit. Myyjä katsoi mun askellusta ja tuli siihen tulokseen, että tarvitsen lisää tukea kaaren kohdalle. Hän osasi selittää sen hienosti ja kuulosti siltä, että jalkojeni kipuilut voisi hyvin olla kiini siitä. Teetin lenkkareihin vielä omat pohjallisetkin mutta se mötikkä tuki pitää hakea vielä kun niitä tulee lisää. Nyt polttelee päästä kokeilemaan miltä uudet menopelit jaloissa tuntuvat!

Paino ei ole pudonnut sitten viikkoon ja laitoinkin hätä viestin jo Jannelle. Peilikuva koko ajan kyllä mielyttää enemmän joten en ole hirveän huolissaan kehityksestä. Nyt kuitenkin päätin, että pitää alkaa elämään siivommin myös viikonloppuisin ja katsoa kuinka paljon se auttaa. Toisaalta mä luulen, että vapaammat viikonloput auttavat jaksamaan viikolla. Joku balanssi on kuitenkin löydyttävä ja siitä tuleekin seuraavien viikojen haaste.

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu