<- Palaa "Kuntoilijoiden päiväkirjoja" -pääsivulle

Eeron kuntoilupäiväkirja
| Taustaa | Viikot 37-40 | Viikot 41-43 | Viikot 44-45 | Viikot 46-47 | Viikot 48-50 | Viikot 51-2 | Viikot 3-5 | Viikot 6- |

Viikko 51

Ma 13.12.

Uusin eväin taas viikon töiden kimppuun ja treenaamaan. Elopainoa aamulla 105,4 eli pikkaisen olis jostakin tullut lisää, vaikka viime viikoilla tuli harjoiteltua vain kolme kertaa. Vai olisko juuri sen takia. Töiden jälkeen suoraan harjoituksiin ja 1. ohjelman mukainen treeni. Olkapää on viikonlopun levon jälkeen taas parempi, mutta yritän kuitenkin varoa rasittamasta sitä tarpeettomasti. Maanantaina kulkee aina hyvin ja niin tälläkin kerralla, maltoin kuitenkin olla laittamatta lisää rasitusta sarjoihin, jottei loppuviikosta lähde menemään nenänpää valkoiseksi. Hyvä ja tehokkaan tuntuinen treenipäivä kuitenkin ja tankkauksetkin esimerkillisesti ohjelman mukaisesti.

Ti 14.12.

Verensokeri aamulla vähän alhainen 4,9 mutta olo tuntuu kuitenkin hyvältä, eivätkä lihaksetkaan tunnu kipeiltä. Töistä salille 2. ohjelman mukaisen treenin kimppuun. Kokeilin myös olkapääliikkeitä, mutta tuikkas sen verran että katsoin paremmaksi jättää ne vielä tekemättä. Otin niiden sijasta muutaman pitkän sarjan pelkällä tangolla vinopenkkipunnerrusta, joka ei niin paljoa rasita pelkästään olkapäitä, vaan paremminkin koko yläkroppaa. Vesitankkaus ohjelman mukaisesti ja syömisetkin kokolailla. Päivällisellä oli muksuille laitettu nakkeja ja ranskalaisia, joihin minäkin sitten sorruin treeneistä tullessani.

Ke 15.12.

Syömiset ja juomiset päivän mittaan onnistuneesti ja määrätkin sallituissa rajoissa. Harjoittelusta pidetään lepopäivä, joka onkin taas paikallaan. Vasemman polven sisäsivua on jo eilisestä jomottanut. Tarkemmin paikkaa tutkiessani löysin pienen näppylän tapaisen jonka ympärillä on puolen kämmenen kokoinen alue ilmeisesti tulehtunut ja aika kipeä. Mistähän ihmeestä tuommoinenkin mitätön patti on itseensä ottanut. Tarttee vissiin tarkkailla tilannetta, koska diabeetikon jalkojen haavautumiin ja muihin pintavikoihin pitäisi kuulemma suhtautua vakavasti. Oikea olkapää ja vasen jalka siis pois pelistä, mutta onneksi pari raajaa vielä pelaa.

To 16.12.

Aamulla polvi tuntuu todella kipeältä, mutta ei sitä karski mies pienistä kolotuksista välitä, ei muuta kuin töihin vaan. Vesitankkaus ohjelman mukaisesti mutta syömisten puolella olisi kyllä voinut olla tarkempi kontrolli. Saatiin töissä kiitokseksi menneestä vuodesta herkkukassit, joista löytyi kaikkea eksoottista mutusteltavaa kuten kuivattuja taateleita, suklaata, keksejä ja kaikenlaisia muita herkkuja. Muksujen piti saada maistaa vähän sitä sun tätä, ja niinhän sitä piti minunkin. Oltais varmaan syöty kaikki, ellei emäntä olisi pelastanut mitä pelastettavissa oli. Illalla vasemman polven alue tosi jäykkä ja kipeä, toivottavasti tulehdus ei lähde leviämään, täytyy kai käydä näyttämässä polvea poppamiehelle huomenna. "Pojasta polvi paranee" supisin emännän korvaan iltamyöhällä vanhaa kansanviisautta, mutta sain vastaukseksi selkokielisen ehdotuksen hankkiutua vaan vikkelästi tiedottomaksi.


Viikko 51 loppu - 53


Pe - Su 17.12.04 - 02.01.05

Loppuvuodesta tuli tehtyä niin paljon kurittomuuksia syömisen, juomisen ja treenaamisen suhteen, etten taida niitä kaikkia kehdata tunnustaa. Jannen kanssa sovittiin jouluviikolla alkuviikosta, että hellätään taas syömisiä ja juomisia joulun kunniaksi. Jouluviikolla syöminen sitten alkoikin pikkuhiljaa lipsua, jouluna pisteltiin perinteisiä herkkuja ja väliviikolla syötiin mitä joulusta oli jäänyt. Sain jo dieetistä melko hyvin kiinni väliviikon keskivaiheilla, mutta puntarissa en rohjennut käydä koko aikana.

Joulunalusviikolla kävin treeneissä 3 kertaa. Vasemman polven kipeä alue parani hiljalleen mutta oikea olkapää toipuu hitaammin. Juttelin Jannelle korvaavista olkapääliikkeistä, ja tultiin siihen tulokseen että taitaa olla parasta ottaa vaan edelleen vinopenkkiä, koska se ei tunnu pahasti olkapäässä. Samalla päätettiin, että voisin jo siirtyä jalkojen telineliikkeistä minun mielestäni tehokkaampaan jalkakyykkyyn. Tiistaina 21.12, otin sitten ensimmäisen kerran 3*12 sarjaa jalkakyykkyä. Tankoon pistin vain 40 kiloa jotta voisin hakea oikeata liikerataa, mutta viimeisellä sarjalla meinasin jäädä kyykkyyn istumaan silläkin painolla. Kuntopyörällä polkemista piti lopussa keventää jotteivät jalat menisi ihan tilttiin. Seuraavana aamuna piti nousta varovasti seisaalleen, kun reisien lihakset olivat melko kankeat ja jonkin verran myös aratkin.

Ajateltiin Janne kanssa vaihtaa uudenvuoden jälkeen sekä syömis- että treeniohjelmiani. Nykyisiä kuntosaliohjelmia on toteutettu nyt noin 3 kuukautta joten kehon pitäisi jo olla aika hyvin kestää treeniä, ja ruokavalio kaipaa uudistamista jotta paino alkaisi jälleen pudota. Paino on pysynyt samana ainakin kuukauden, sen verran on varmaan harjoittelu vaikuttanut. Kiristetään dieettiä, lyhennetään sarjoja ja lisätään vähän painoja, jotta rasva lähtis tehokkaammin vaihtumaan lihakseksi. Siinä sitä on vielä tavoitetta vuodelle 2005.


Viikko 1 / 2005


Ma 3.1.

Ja sitten taas vaan määrätietoisesti ruokaohjelmaan, eikä se salaatti taaskaan hassummalta maistunut. Tutun makeata ja mehukasta se oli, ja heti syömisen jälkeen saattoi jatkaa töitä, ilman että olisi alkanut mitenkään väsyttää. Tietenkin täytyy oikein keskittyä ettei paljon röyhtäile syömisen päälle, saattaa nälkä yllättää uudelleen. Tankkaukset siis päivän mittaan ohjelman mukaisesti. Töistä suoraan salile treenaamaan, jossa otan vielä peruskuntokauden 1. ohjelman mukaisen treenin. Hyvältä tuntuu taas päästä harjoittelemaan ja yläkroppa on tutun oloisesti jämäkkä harjoitusten päätteeksi.

Ti 4.1.

Elopainoa aamulla 107 kiloa ja verensokeri 7,1, eli jonkun verran on menty takapakkia joulun ja uudenvuoden karkeloissa. Kroppa tuntuu aamulla vähän jäykältä, mutta mikään paikka ei ole sentään kipeä. Tankkaukset päivän mittaan ohjelman mukaisesti ja illalla vuorossa 2. ohjelman mukainen harjoitus. Jalkojen telineliikkeiden sijasta otan 3*12 sarjaa jalkakyykkyä, joka tuntuu mielestäni tehokkaammalta liikkeeltä, ja samalla voin tietenkin välttää ottamasta askelkyykkyä. Laitan kyykyssä tankoon vain 40 kiloa. Sarjojen viimeiset nostot ottavat kuitenkin äkkiseltään sen verran koville, että naamalle hiipii väkisinkin sellainen irvistys, joka saa muut siirtymään ympäriltäni vähän kauemmas kilkuttamaan. Tehokkaan oloinen treeni tällekin päivälle.

Ke 5.1.

Alkuviikon harjoittelu kyllä tuntuu aamulla jäykkyytenä kehossa, mutta mikään paikka ei ole päässyt kipeytymään. Tarvii taas mainostaa venyttelyn merkitystä lihasten kipeytymisen estäjänä, ja kimmoisuuden säilyttäjänä. Olen huomannut, että jos aion harjoitella järjestelmällisesti 4 kertaa viikossa, täytyy myös venyttely muistaa suorittaa perusteellisesti ja ajan kanssa, varmistaen että ne lihakset joita on rasitettu eivät jää jännityksiin. Muutoinhan sitä voi mennä niin jäykäksi ettei pääse omin avuin ylös jos sattuu ulkona nurin tuiskahtamaan. Tietty jäykkyys painojen kanssa harjoitellessa on hyväksikin, mutta jos tarvii tankoon laittaa 60 kiloa että yleensä pääsee kyykkyyn, kannattaa ainakin harkita venyttelyä. Siitä huolimatta sekä syömiset että juomiset hyvin ohjelman mukaisesti, ja harjoittelusta pidetään ansaittu lepopäivä.

To 6.1.

Loppiainen kului kaikenlaisessa pienessä puuhailussa kotona. Tarkoitus oli käydä harjoittelemassa, mutta lounaalla innostuttiin emännän kanssa maistelemaan palan painikkeeksi punaviiniä ja päälle otettiin kunnon päiväunet. Olis mennyt sali kiinni suunnilleen heti alkulämmittelyn jälkeen. Nestetankkaus onnistuneesti ohjelman mukaisesti. Tässä suhteessahan ohjelma on varsin onnistunut: juo vähintää 3 litraa päivässä. Lounaaksi pottumuusia ja 10 % uunimakkaraa, joka maistuikin ihan oikealta makkaralta ainakin tällä tavalla harvoin syötynä. Illallisen menu on kadonnut viininhuuruisesta muististani.

Pe 7.1.

Se on tänään työpäivä, joten aamulla eväiden ja juomapullojen inventointi ja pakkaus, ja sitten matkaan. Muu perhe jäi pitämään vapaapäivää, eikä matkalla töihin tai perilläkään juuri väentungosta näkynyt. Meitä oli muutama hassu puurtaja, muuten tyhjässä rakennuksessa. No tankkaukset saattoi suorittaa rauhassa ja antaumuksella, ei soineet edes puhelimet. Töistä suoraan harjoituksiin 1. ohjelmaa toteuttamaan. Yhtä tyhjää oli Rajamäen uimahallin kuntosalissa kuin muuallakin. Hyvin pääsi koneille kilkuttamaan eikä tarvinnut mennä kenenkään nokan eteen tuijottamaan pitkästyneen näköisenä.

La 8.1.

Emännän synttäripäivä, onneksi olin ajoissa merkkipäivän muistanut ja onnistunut hankkimaan jonkunlaisia lahjahelyjä. Varjele jos olisin unohtanut. Lahjat luovutettiin sitten miehissä mammalle aamiaisella. Vihjailuni että joidenkin joulukuusessakin on vähemmän koristeita kuin meidän mamman yllä, ei vaikuttanut mitenkään vaan lisää kuulemma vielä mahtuu helposti. Tilaisuuden tullen muistin myös ihmetellä, mahtaako hän arvostaa sitä että kannan selkä vääränä hänelle näitä lahjuksia, tai sitä että olen hänelle antanut kaikki parhaat vuoteni. No joo, mutta saamapuolella kuulemma vielä ollaan lahjuksissa. Kun kerran kuusesta menin vitsailemaan, niin jouduttiin muksujen kanssa hoitamaan vielä sisällä oleva joulukuusi ulos, ja järjestelemään huusholli entiselleen. Suurin osa neulasista taisi kuitenkin varista sisätiloihin. Nestetankkaus onnistuneesti ja oikeastaan syömisetkin, mitä nyt jonkun verran täytekakkua.

Su 9.1.

Ankara siivouskampanja kotoa. Joulukoristeet pakattiin vastaista käyttöä varten ja muut joulun jäljet raivattiin näkymättömiin, jonka jälkeen sain kunniatehtäväksi imuroida koko huushollin. Tosi kivaa ainakin emännän mielestä. Lounaalla kerettiin sentään pistellä savukirjolohta, perunamuusia ja vihanneksia, joka oli niin hyvää että päivällisellä uhrauduin ja tein selvää lounaalta jääneistä jämistä, ennenkin muksut ehtivät. Syömiset siis jollakin tavalla tai ainakin hieman soveltaen ohjelman rajoissa. Jannelta tuli illansuussa uudet treeniohjelmat: ruokavalio pidetään ennallaan mutta treeniohjelmia tulee 3 erilaista. Ensisilmäyksellä ohjelmat vaikuttivat melko hurjilta, ja sarjojakin näytti olevan ainakin puolet aikaisempaa enemmän.


Viikko 2


Ma 10.1.

Syömiset ja juomiset päivän mittaan kokolailla ohjelman mukaisesti. Jannelta kyselin lisäneuvoja, ja seuraavien kahden kuukauden sotasuunnitelmaksi kirkastui seuraavaa. Katsotaan lähteekö paino uudelleen putoamaan alkuperäisellä ruokavaliolla, jos herra harjoittelija vain muistaa pysytellä tarkasti sallituissa ruoka-aineissa ja määrissä. Ruokaohjelmasta lipsumiselle ei irtoa näin kevään kynnyksellä ja uimarantakauden jo häämöttäessä herra valmentajalta minkäänlaista myötätuntoa. Treeniohjelmat taas ovat isojen poikien ohjelmia, joissa sarjoja on enemmän mutta ne ovat osittain lyhyempiä ja rautaakin saa laittaa enemmän. Tämän pitäisi kasvattaa sekä voimaa että lihasmassaa, jonka pitäisi kuulemma jotenkin näkyä harjoituskauden päätteeksi myös minunlaisessakin ympäripyöreässä miehessä. Ohjelmat ovat kuitenkin sen verran kovia että jokaisen treenikerran jälkeen pitäisi pitää lepopäivä ja antaa lihasten rauhassa palautua. Töitten jälkeen sitten suoraan salille kokeilemaan, ja kylläpä tuntui aika tavalla tehokkaammalta ja rankemmaltakin. Harjoituksen päätteeksi oli yläkroppa ja käsivarret sen verran turvoksissa että katsoin parhaammaksi jo kulkea ovista sivuttain etteivät kyynärpäät kolhiintuisi karmeihin.

Ti 11.1.

Onneksi muistin eilisen treenin päätteeksi venytellä hyvin, eikä kropassa mikään paikka tuntunut kipeytyneen, yläkroppa saattoi olla aamulla vähän kankeamman oloinen mutta vertyi kuitenkin päivän mittaan. Lepopäivän pitäminen treeneistä on kyllä paikallaan, ei puhettakaan että tänään voisi vetää yhtä kovan treenin kuin eilispäivänä, jumiin menisi ukko varmasti. Syömiset ja juomiset aika hyvin ohjelman mukaisesti, jossa aika hyvin tarkoittaa valkosipulipottuja päivällisellä. Kaikkien kolmen treeniohjelman jälkeen otetaan yksi aerobinen rasvanpolttopäivä, jolloin voi ottaa kevyesti pitkiä sarjoa mitä huvittaa, mutta kuntopyörää pitää polkea ainakin puoli tuntia hullun lailla. Näin ne ohjeet jotenkin kuuluivat, vai oisko ollut jotenkin siivompia sanoja.

Ke 12.1.

Elopainoa aamulla 106,5 eli vähän vähemmän kuin viime viikolla, mutta verensokeri peräti 8,7. Valkosipulipotuissa tais olla lisukkeena oikeata kermaa, mitään muuta selitystä en keksi verensokerin pomppaukselle. Siirretään valkosipulipotut kiellettyjen listalle, harmi. Tankkausten suhteen taas tarkempi päivä ja illalla treenaamaan uuden 2. ohjelman nuottien mukaan. Vuorossa on aika tiukka jalkojen kehittämispäivä, yhteensä 16 sarjaa jalkaliikkeitä. Otan sarjat takakautta maltillisilla painoilla, mutta silti tuntuu kinttuohjelmien jälkeen siltä siltä kuin kävelisi puujaloilla. Polven päältä lihakset ovat melkein tunnottomaksi puutuneet. Loppuverryttelyn jälkeen olisi vuorossa ollut vielä hyvän mittainen nautiskelu kuntopyörällä, mutta molemmat pyörät olivat varattuja, joten suunnistin suorinta tietä suihkuun, jottei tilanne vaan ehdi muuttua. Kuntopyöräilyn jälkeen kävely olisi varmasti ollut jonkinasteista hoipertelemista.

To 13.1.

Aamusella piti nousta ylös aika varovasti ja kuulostella kinttujen kuntoa, mutta yllättävää kyllä jalat tuntuivat varsin jämäkältä eikä käveleminen tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia. Juokseminen ta kyykkiminen olisi jo saattanut olla tuskallista, mutta mitäs se nyt tähän kuuluu. Jannelle kehun päivällä, että jalkatreeniin päästään varmasti piakkoin laittamaan lisää painoa, toivottavasti rauta salilla riittää. Tänään pidetään taas lepopäivä harjoituksista ja annetaan lihasten levätä. Tähän mennessä ohjelmat tuntuvat toimivan, ja vähän niinkuin treeninälkä olisi kasvussa. Syömiset ja juomiset hyvin ohjelman mukaisesti.

Pe 14.1.

Pikkasen on jalat aamulla kipeät, mutta lähtivät kuitenkin toimimaan ilman erityistä lämmittelyä. Salaatit ja vesipullot kassiin ja ulos mustaan pimeyteen suunnistamaan töihin. Tankkaukset sopivasti ohjelman mukaisesti, päivällisellä grillatulla kanalla vahvistettua salaattia, joka kyllä katosi suuhuni pikavauhtia. Kannattais vähän pureskellakin, komentoi emäntä syömistäni. Tämän viikon kolmas treeni salilla illalla. Näyttäis pääasiassa olevan vetäviä liikkeitä, jotka vaikuttavat selän lihaksiin ja hauiksiin. Sitten vaan liikkeitten kimppuun riehumaan. Vetävissä liikkeissä tulee helposti vähän fuskattua vetämällä liikkeet alkuun kropalla, ja ainakin minun pitää oikein keskittyä suorittamaan liikkeet oikein. Varsinkin silloin, kun rasitusta laitetaan lähelle suorituskyvyn ylärajaa. Kummasti se vaan rupesi käsivarsiinkin vaikuttamaan, kunnes lopettaessani oli taas tumput aika täynnä. Lopuksi piti polkea kuntopyörääkin kun kukaan ei älynnyt niitä valloittaa.

La 15.1.

Hauislihasten päät kyynärpään yläpuolelta vähän hellänä. Tarkoitus oli käydä tänään ottamassa aerobinen päivä salilla, mutta jotenkin se päivä vaan livahti ohitse kotinurkissa puuhaillessa. Lounaaksi muhkea annos riisiä ja kanaa currykastikkeessa ja päivälliseksi samaa sapuskaa. Määrissä oli vähän sanomista mutta nestetankkaus ohjelman mukaisesti. Salilla on muuten ollut menneellä viikolla huomattavasti enemmän harjoittelijoita kuin tavallisesti, ja kokonaan uusia harjoittelijoita on tullut mukaan joka päivä. Taitaa olla meneillään yleinen kurinpalautus, itsensä rääkkäämisen nimikkokuukausi, kun loppuvuoden juhlinnan jäljiltä yritetään normaalimittoihin.

Su 16.1.

Hauisten päät suorastaan kipeät aamulla. Ajattelin lähteä salille lounaan jälkeen, mutta kaapista löytyi yllättäen punaviiniä, joka sitten tuhottiin lounaalla emännän kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä. Päälle kun ottaa tuhdit päiväunet niin harjoituksiin ei tarvitse lähteä. Lounaaksi ja myös päivälliseksi perunamuusia ja lihamureketta, eikä oikeastaan yhtään vihanneksia. Määrissä jälleen sanomista, täytynee ottaa itseä niskasta kiinni jatkossa, jotta lähtis taas painokin laskemaan.

Sivun alkuun
Www-toteutus: Kymen Web-Suunnittelu